Kokouksen avaus
Joku hankkeen puuhahenkilö voi selostaa asian taustaa:
miksi yhdistyksen perustaminen on katsottu tarpeelliseksi jne.
Perustamiskokoukseen voidaan kutsua puhujaksi myös esimerkiksi joku vihreä kansanedustaja
tai puoluetoimiston edustaja.
Myös paikallisia tiedotusvälineitä voi kutsua tilaisuuteen.
Ainakin niille kannattaa tiedottaa yhdistyksen perustamisesta välittömästi,
kun kokous on pidetty.
-
Kokouksen järjestäytyminen
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat.
-
Esityslistan hyväksyminen
Kokouksen osanottajille on hyvä valmistella esityslista jaettavaksi.
Mallina voi käyttää tätä listaa.
-
Yhdistyksen sääntöjen hyväksyminen
Sääntöluonnos käydään läpi kohta kohdalta, keskustellaan ja
tarvittaessa äänestetään
mahdollisista muutoksista. Olisi kuitenkin hyvä, että yhdistyksen perustamisvaiheessa
päästäisiin laajaan yhteisymmärrykseen sääntöjen sisällöstä – niiden mukaan on
kaikkien kuitenkin elettävä.
-
Perustamiskirjan allekirjoittaminen
Todetaan uusi yhdistys perustetuksi. Allekirjoitetaan
perustamiskirja,
joka on tehty valmiiksi. Säännöt oheistetaan liitteeksi perustamiskirjaan.
-
Päättäminen Vihreään liittoon ja piirijärjestöön tai muuhun vihreään kattojärjestöön liittymisestä
Tehdään päätös hakea Vihreä liitto rp:n ja alueellisen
vihreän piiriyhdistyksen jäsenyyttä heti, kun yhdistys on rekisteröity.
Huomaa, että toisen jäsenyys ei merkitse automaattisesti toisenkin
jäsenyyttä – yhdistyksen on tehtävä jäsenhakemus erikseen kummallekin!
Vihreän liiton jäsenenä yhdistys pääsee osallistumaan puoluekokouksiin, käyttämään
siellä äänivaltaa ja päättämään vihreän politiikan linjauksista.
Jos yhdistyksen on tarkoitus toimia jonkin liittomuotoisen valtakunnallisen
yhdistyksen (kuten
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton)
paikallisyhdistyksenä, täytyy samalla tehdä päätös myös tämän jäsenyyden hakemisesta.
-
Ensimmäisen toimikauden toimintasuunnitelman hyväksyminen
Tämä on tärkeä dokumentti, joka linjaa yhdistyksen ensimmäisiä askeleita.
Se kannattaa valmistella huolellisesti ennen kokousta. Siinä kannattaa pohtia esimerkiksi
seuraavia asioita:
- Mihin yhdistys keskittyy toimintansa alkumetreillä?
- Millä saadaan näkyvyyttä?
- Miten toiminta käynnistetään?
- Miten siitä tiedotetaan?
- Miten uusia jäseniä lähdetään rekrytoimaan mukaan?
Jos varsinaista toimintasuunnitelmaa ei saada valmiiksi vielä perustavaan kokoukseen,
kannattaa näistä asioista ainakin käydä perusteellinen keskustelu.
-
Yhdistyksen jäsenmaksujen määrääminen
Koska jäsenmaksu on olennainen tekijä talousarvion pohjalla, on jäsenmaksusta
järkevää päättää ennen talousarvion käsittelyä.
Ensimmäisen toimikauden talousarvion hyväksyminen
Talousarvio on toimintasuunnitelman pari. Siinä pitää arvioida realistisesti, mihin
yhdistyksen alkutaipaleella käytetään rahaa, ja mistä tämä raha hankitaan.
Jos toimintasuunnitelmaa ei käsitellä perustavassa kokouksessa, ei kannata käsitellä
myöskään talousarviota, vaan lykätä näiden hyväksyminen seuraavaan yhdistyksen
(yleis)kokoukseen.
-
Hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja mahdollisten varajäsenten valitseminen
Hallituksen jäseniä valitaan niin monta kuin yhdistyksen säännöissä on määrätty.
Jos säännöissä ei määrätä tarkkaa lukua vaan ainoastaan hallituksen vähimmäis- ja
enimmäiskoko, on päätös valittavien jäsenten määrästä tehtävä ensiksi. Ensin päätetään,
montako valitaan, sitten vasta suoritetaan itse vaali.
-
Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valitseminen
Yksi tai kaksi tilintarkastajaa sekä varatilintarkastajaa, sen mukaan, mitä säännöt edellyttävät.
-
Kokouksen päättäminen
Ennen kokouksen päättämistä kannattaa varmistaa, että kaikki läsnäolijat, jotka
liittyivät perustettuun yhdistykseen, antavat yhteystietonsa jäsenluetteloa varten.
Tiedotuksen helpottamiseksi kaikilta on tärkeää saada myös sähköpostiosoite!
Myös rekisteröintiasiakirjojen laatimisesta ja
toimittamisesta viranomaisille sekä Vihreän liiton
lausunnon hankkimisesta on järkevää sopia ennen kuin osallistujat hajaantuvat
omille teilleen.