Vihreän liiton vaaliohjelma 1991

---

Vihreän liiton vaaliohjelma eduskuntavaaleihin 1991

Hyväksytty Vihreän liiton syyskokouksessa Joutsenossa 25.11.1990

KÄÄNNEKOHTA – VIHREÄT VAALIT '91

Asennemurros on tapahtunut. Suomalaisten enemmistö vaatii ympäristöä suojelevaa politiikkaa ja taloutta, joka turvaa tulevaisuuden. Vihreä liike on enemmistön liike. Vihreät nostivat jo 80-luvulla esiin 90-luvun keskeiset kysymykset. Nyt niistä on tehtävä päätöksiä. Suomi on käännekohdassa.


Tuhlauksesta kestävään talouteen

Luonnon kestokyvyn rajat on Suomessa ylitetty. Happamoitunut metsämaa ja pilalle rehevöityneet järvet ovat esimerkkejä tästä. Kehitys ei voi 90-luvulla tarkoittaa luonnonvarojen hyväksikäytön ja haaskauksen lisäämistä. Tehdään siis Suomesta kestävän talouden edelläkävijä.

1. Tuhlaajan tie on lyhyt.  Luonnonvaroja haaskaavaa aineellista kulutusta on leikattava. On luonnollista, että eniten kuluttajat tinkivät kulutuksestaan eniten.

2. Energiankulutus puolitettava.  Energiankulutuksen kasvuun ei ole vihreitä ratkaisuja. Ydin- ja kivihiilivoimaloiden aika on ohi. Energiantuotannon on perustuttava uusiutuviin energianlähteisiin. Välivaiheen energiamuotona on lisättävä maakaasun käyttöä yhteispohjoismaisen kaasuverkon avulla. Teollisuusmaiden energiankulutus on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Energiankulutusta on vähennettävä 2 % vuodessa.

3. Verot ympäristöhaitoista – ei työn tekemisestä.  Ympäristöveroilla sekä päästö- ja tuotemaksuilla saadaan ympäristön arvo mukaan päätöksentekoon. Verotuksen painopiste on siirrettävä työn verotuksesta raaka-aineiden, energian sekä hiilidioksidi-, rikki-, typpi- ja muiden päästöjen verotukseen. Ympäristöverojen ohella tarvitaan tiukempia päästönormeja.

4. Monipuoliseen elinkeinorakenteeseen.  Suomen talous rakentuu yhä yksipuolisemmin metsäteollisuuden varaan. Metsäteollisuuden ylisuuret laajennushankkeet on torjuttava. Tuotannon jalostusastetta on nostettava ja pienten ja keskisuurten yritysten kehittymistä tuottava työnantajien sotu-maksuja alentamalla.

5. Liikenne raiteilleen.  Liikenteen energiankulutusta ja saastepäästöjä on vähennettävä. Moottoriteiden sijasta on investoitava raideliikenteeseen. Riippuvuutta yksityisautoilusta on vähennettävä kytkemällä raide-, linja-auto- ja taksiliikenne tiiviiksi verkoksi.

6. Jätteet kiertoon.  Huonot, lyhytikäiset tuotteet ja ylipakkaaminen lisäävät jätteiden määrää. Tuotteet on lakisääteisesti suunniteltava sellaisiksi, että hylätystä tuotteesta saadaan materiaalit hyötykäyttöön. Jätteenpolttolaitoksia ei saa rakentaa.

7. Luonnonmukaiseen maatalouteen.  Luonnonmukaisessa maataloudessa viljelijän ja kuluttajan edut yhtyvät. Kuluttaja saa parempaa ja terveellisempää ruokaa, ja Suomen maatalous säilyttää kilpailukykynsä korkealuokkaisten elintarvikkeiden tuottajana. Samalla huolehditaan kotieläinten hyvinvoinnista. Maataloustuki on suunnattava laatuun ja maaseudun pitämiseen elinvoimaisena.

8. Metsä nähtävä puilta.  10 % Suomen metsäpinta-alasta on suojeltava. Metsänhoidossa on hyväksyttävä monen puulajin metsiköt ja pehmeät käsittelymenetelmät. Hakkuita ei saa ulottaa erämaihin ja viimeisiin ikimetsiin. Metsämaan happamoituminen on pysäytettävä vähentämällä nopeasti teollisuuden ja liikenteen päästöjä.

9. Tutkimusrahat moninkertaistettava.  Energiansäästöön, uusiin energianlähteisiin, kierrätykseen ja joukkoliikenneratkaisuihin varatut tutkimus- ja kehittämismäärärahat on moninkertaistettava.

10. Ympäristöarvot budjettiin.  Valtion budjetin on perustuttava erilliseen ympäristökirjanpitoon. Ympäristön tilan muutoksia on seurattava päätöksenteon yhteydessä ja tehdyt virheet on korjattava. Uusiin hankkeisiin ja merkittävään lainsäädäntöön on liitettävä ympäristövaikutusten arviointi.


Alamaisista kansalaisiksi

Ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ei voi saada aikaan ilman ihmisten keskinäistä tasa-arvoa. Arkielämän vaikeudet – asunnottomuus, velkataakka, syrjäytyminen, köyhyys, hallinnon jäykkyys – estävät liian monia osallistumasta yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.

1. Perustulo kaikille.  Holhoavan, lokeroivan ja syrjäyttävän sosiaalibyrokratian sijaan on asteettain rakennettava perustulojärjestelmä, joka lisää valinnanmahdollisuuksia eri elämänvaiheissa. Opiskelijoiden, kansaneläkeläisten ja työttömien perusturvaa on heti parannettava.

2. Suomi pidettävä asuttuna.  Elämisen mahdollisuuden ruuhka-Suomen ulkopuolella on turvattava takaamalla peruspalvelujen – kaupan, koulun, postin, joukkoliikenteen – säilyminen. Tietoliikenteen avulla on parannettava haja-asutusalueiden palveluja ja helpotettava uusien elinkeinojen syntyä.

3. Nuorille asuntoja – ja pian.  Itsenäistyville nuorille on järjestettävä asuntoja rakentamalla ja hankkimalla vanhasta rakennuskannasta vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Tyhjät talot ja asunnot on saatava käyttöön välivuokraamalla ne kuntien kautta. Tyhjät asunnot verolle!

4. Asumiseen todellisia vaihtoehtoja.  Asuntolainojen korot on irrotettava markkinakoroista. Eläkerahastojen varoista on myönnettävä kohtuullisin ehdoin asuntolainoja ja tuettava vuokra-asuntojen rakentamista. Tukea on annettava tasapuolisesti eri asumismuodoille, mutta vain kohtuulliseen asumisväljyyteen. Ikärajoja ja perhesuhteita koskevia rajoituksia on väljennettävä.

5. Kulutusjuhlasta kulttuurijuhlaan.  Elämässä on luotava tilaa henkiselle kasvulle. Oppia ikä kaikki – kaikissa elämänvaiheissa on oltava mahdollisuus lisäopintoihin. Koulussa on lisättävä valinnaisuutta ja yksilöllisiä mahdollisuuksia. Vaihtoehtokouluja ja erilaisia opetusmenetelmiä myös peruskoulun sisällä on tuettava.

6. Sairauden hoidosta terveyden edistämiseen.  Ympäristön puhtaus on puoli terveyttä. Julkinen terveydenhuolto on kriisissä, josta selviytyminen vaatii painotuksen siirtämistä ennaltaehkäisyyn. Yhteiskunnan on tuettava myös kokemuksen hyväksi osoittamia vaihtoehtoisia hoitoja. Ihmisille on luotava mahdollisuus ottaa itse vastuu omasta hoidostaan.

7. Mielekkyyttä arkeen.  Asuin- ja työympäristö vaikuttaa ratkaisevasti terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Ihmisten yhteistoimintaa asuinalueilla on tuettava, ja se on otettava yhteiskuntasuunnittelun yhdeksi lähtökohdaksi. On rohkaistava ihmisten omaa toimintaa asuin- ja työympäristönsä parantamiseksi.

8. Sukupuolten tasa-arvoon. Naisia on saatava lisää kaikkeen päätöksentekoon. Kokoukset on järjestettävä niin, että pienten lasten vanhemmat, arjen asiantuntija, voivat osallistua. Ihmisistä huolehtiminen on arvokkaampaa kuin koneista huolehtiminen. Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaerot on poistettava vuoteen 1995 mennessä. Myös kotona tehdyn hoitotyön pitää oikeuttaa sosiaaliturvaan.

9. Eriskunnasta yhteiskuntaan.  Vammaisia, vanhuksia tai pitkäaikaissairaita ei saa eristää laitokseen eikä kotiin. Kaikille on taattava itsenäinen elämä myös silloin kun he tarvitsevat toisten apua. Ympäristön liikuntaesteet on poistettava. Uudet ympäristöt on rakennettava siten, että kaikki voivat toimia ja liikkua niissä.

10. Suoria vaikutusmahdollisuuksia lisättävä.  Päätöksenteon on oltava avointa jo suunnitteluvaiheessa. Kansalaisten tulee saada kysymyksiinsä rehelliset ja perustellut vastaukset. Kansanäänestyksistä tulee tehdä demokratian toimiva osa. Äänioikeusikäraja on alennettava 16 vuoteen.


Itsekkyydestä yhteiseen maailmaan

Maapallon elinehdot ovat yhteiset. Suomi ja suomalaiset eivät ole erillinen saareke. Vaikka meitä on vain viisi miljoonaa, aineellinen yltäkylläisyytemme ja korkea koulutustasomme antavat valinnoillemme planeetanlaajuista merkitystä. Suomi voi olla tiennäyttäjä.

1. Voimavarojen oikeudenmukaiseen jakoon.  Neljäsosa maailman väestöstä kuluttaa kolme neljäsosaa maailman luonnonvaroista. Teollisuusmaiden kulutusräjähdyksen hillitseminen on välttämätön osa kehitysyhteistyötä.

2. Ympäristö, väestö ja ihmisoikeudet kehitysyhteistyön painopisteiksi.  Suomen antamat kehitysyhteistyövarat on kohdistettava tehokkaiden ympäristö- ja väestöohjelmien sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen paikallisten asukkaiden ehdoilla. Naisten koulutus on nopein väestöräjähdyksen hillitsemiskeino. Ihmisoikeuksien turvaaminen vähentää pakolaismääriä.

3. Ilmastorahasto torjumaan kasvihuoneilmiötä.  Kasvihuoneilmiö muuttaa maapallon ilmasto-olosuhteet. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on rajoitettava, metsien hävitys estettävä ja ryhdyttävä uudelleen metsittämiseen. Kansainvälinen ilmastorahaston on perustettava tukemaan kehitysmaiden siirtymistä ympäristöystävälliseen teknologiaan.

4. Ympäristösopimuksia valvottava.  Valtioiden itsemääräämisoikeus ei saa koskea elinympäristön tuhoamista. Kansainvälisten ympäristösopimusten valvonta on retuperällä. Monet hallitukset rikkovat sitoumuksiaan. On perustettava kansainvälinen ympäristötuomioistuin valvomaan sopimuksien noudattamista ja päättämään sanktioista.

5 Kokonaiseen Eurooppaan.  Eurooppaa on kehitettävä ETYK-Euroopan pohjalta. Vanhaa kahtiajakoa ei saa uusia talousmuureja rakentamalla. On perustettava ETYK-parlamentti Euroopan kansanvaltaiseksi elimeksi. Itä-Euroopan sosiaalista ja ekologista jälleenrakentamista on tuettava taloudellisesti. Euroopan monimuotoista kulttuuriperintöä on vaalittava.

6. ETA:sta ympäristötalousalue.  EFTA:n ja EY:n yhteistoiminnan on rakennuttava ympäristötosiasioiden tunnustamiselle. Nyt sisämarkkinoiden synty on lisäämässä energiankulutusta, liikennettä ja jätteiden tuotantoa. ETA-maissa on otettava käyttöön yhtenäiset, tiukat ympäristömääräykset ja ympäristöverotus.

7. Itämeren neuvosto perustettava.  Itämeren alue, mukaan lukien Karjala, Leningrad ja Baltia, muodostaa Suomelle luonnollisen yhteistoiminta-alueen, jossa on lisättävä kansalaisten vuorovaikutusta, taloudellisia yhteyksiä ja ympäristönsuojelua. Alueelle on perustettava Pohjoismaiden Neuvoston tapaan Itämeren Neuvosto.

8. Vastuulliseen ulkomaalaispolitiikkaan.  Suomeen pysyvästi sijoittuneiden ulkomaalaisten oikeudet on turvattava. Turvapaikka-anomusten käsittely ei saa kestää kahta kuukautta kauempaa. Suomen on varauduttava vastaanottamaan ja sijoittamaan 3000 pakolaista vuodessa.

9. Ympäristöapua Suomen lähialueille.  0,7 %:n kehitysyhteistyöosuuden lisäksi Suomen on kasvatettava kansainvälisiä ympäristöyhteistyövarojaan 0,5 %:iin brottokansantuotteesta. Se on investointi tulevaisuuteen. Suomella on erityinen vastuu lähialueidensa ympäristönsuojelusta.

10. Kymmenykset pois puolustusmäärärahoista.  Jännitys Euroopassa on lientynyt ja sotilasliitot vähentäneet aseistustaan. Suomen on leikattava omia puolustusmäärärahojaan 10 %:lla vuodessa asemäärärahoja vähentämällä ja asepalvelusta lyhentämällä. Siviilipalveluksen rankaisuluonteesta on luovuttava.

.