Vihreä liitto r.p.:n säännöt

Hyväksytty puoluekokouksessa 25.5.2003, 18 §:ää muutettu puoluekokouksessa 23.5.2004

1 § Puolueen nimi
2 § Puolueen kotipaikka
3 § Puolueen tarkoitus
4 § Puolueen toiminnan laatu
5 § Puolueen jäsenet
6 § Jäsenmaksut
7 § Puoluehallitus
8 § Puoluehallituksen tehtävät
9 § Hallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus
10 § Puoluevaltuuskunta
11 § Valtuuskunnan tehtävät
12 § Valtuuskunnan kokoontuminen ja päätösvaltaisuus
13 § Kunnallisjärjestön tehtävät
14 § Puolueen nimen kirjoittaminen
15 § Puolueen tilikausi
16 § Puoluekokous
17 § Puolueen muut kokoukset
18 § Jäsenyhdistysten äänivaltaiset edustajat
19 § Puoluekokouksen päätösvaltaisuus
20 § Ehdokkaiden asettaminen valtiollisissa vaaleissa
21 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
22 § Osanotto jäsenäänestykseen
23 § Ehdokkaiden asettaminen
24 § Eduskuntaryhmä
25 § Osallistuminen hallitusyhteistyöhön
26 § Suhteellinen vaali
27 § Neuvoa-antava jäsenäänestys
28 § Äänestys- ja vaalijärjestys
29 § Puolueen sääntöjen muuttaminen
30 § Puolueen purkaminen
31 § Lahjoitusten vastaanottaminen

1 § Puolueen nimi

Puolueen nimi on Vihreä liitto r.p., ruotsiksi Gröna förbundet r.p., saameksi Ruoná lihttu r.b.
Vihreä liitto rp:stä käytetään alempana myös nimitystä puolue.


2 § Puolueen kotipaikka

Puolueen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.


3 § Puolueen tarkoitus

Puolueen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua, yhteiskunnallista ja alueellista oikeudenmukaisuutta, henkistä kasvua, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti. Puolueen tehtävänä on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuk-sia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä vaikuttaa poliittisiin ja valtiollisiin asioihin puolueen periaateohjelman mukaisesti.


4 § Puolueen toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue
- harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa
- kerää ja välittää tietoa
- tekee aloitteita ja kannanottoja
- osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia, ostaa, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin kustannustoimintaa sekä muuta puolueen tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellista varainhankintaa, jonka tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.


5 § Puolueen jäsenet

Puolueen varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä rekisteröidyt valtakunnalliset yhdistykset, piiri- ja paikallisyhdistykset, jotka hyväksyvät puolueen periaateohjelman ja säännöt.

Valtakunnallisiksi yhdistyksiksi katsotaan sellaiset yhdistykset, joilla on jäseniä vähintään neljän piirin alueella. Piiriyhdistyksen toiminta-alueen määrää puoluehallitus. Paikallisyhdistyksen toiminta-alueena on yksi tai useampi kunta tai kunnanosa. Jäseneksi ottamisesta päättää puoluevaltuuskunta.

Piiriyhdistyksillä on jäseninään sen toiminta-alueella olevia yhdistyksiä. Mikäli kunnan tai kaupungin alueella toimii useampi yhdistys, voi puoluehallitus päättää mikä paikallisyhdistyksistä hoitaa kunnallisjärjestön tehtäviä. Kunnallisjärjestön tehtävät on lueteltu 13 §:ssä.

Sekä valtakunnallisilla että paikallisyhdistyksillä on henkilöjäseniä. Valtakunnallisilta ja paikallisyhdistyksiltä kannetaan jäsenmaksua kustakin yhdistyksen henkilöjäsenestä.

Valtakunnalliset yhdistykset voivat olla myös liittomuotoisia, jolloin valtakunnallisessa yhdistyksessä on jäsenenä vain yhdistyksiä.

Puolueen jäsenyhdistykseen kuuluva henkilöjäsen ei voi kuulua toiseen puolueeseen tai olla ehdolla toisen puolueen listoilla vaaleissa.

Puolueella voi lisäksi olla kannatusjäseninä henkilöjäseniä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä. Kannatusjäsenillä ei ole äänivaltaa.

Jäsen voidaan erottaa, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin se on puolueeseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää muutoin täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.


6 § Jäsenmaksut

Puolueen jäseneltä henkilöä kohti perittävän vuosimaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruuden päättää puoluekokous.

Puoluehallitus voi päättää, että luottamustoimiin valittujen henkilöiden tulee maksaa kokouspalkkioistaan tietyn suuruinen luottamushenkilömaksu puolueelle.


7 § Puoluehallitus

Puolueen asioita hoitaa 12-jäseninen puoluehallitus, jonka puheenjohtajana toimii puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina puolueen varapuheenjohtajat.

Puoluekokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja hallituksen muut jäsenet sekä muiden jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.

Sama henkilö voidaan valita hallituksen varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin. Hallituksen varsinainen jäsen, joka ei ole kuulunut puheenjohtajistoon, voidaan lisäksi valita varapuheenjohtajaksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin. Varapuheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen voidaan valita toimikausien määrästä riippumatta vielä puolueen puheenjohtajaksi.

Sama henkilö voidaan valita puolueen puheenjohtajaksi enintään kolmeksi täydeksi kahden vuoden kaudeksi peräkkäin.

Puoluekokous voi erottaa hallituksen jäsenen toimestaan, vaikka se aika, joksi hänet on valittu, ei ole kulunut loppuun.

Hallitukseen valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, että kumpiakin on hallituksen jäseninä vähintään viisi.

Samaa henkilöä ei voida valita sekä hallituksen että valtuuskunnan jäseneksi.

Puoluesihteerillä ja valtuuskunnan puheenjohtajilla on hallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus.


8 § Puoluehallituksen tehtävät

Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty,

1) johtaa puolueen toimintaa,

2) huolehtia puoluekokousten ja valtuuskunnan päätösten täytäntöönpanosta,

3) suunnitella ja ohjata puolueen kansainvälistä, valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä vaalivalmisteluja,

4) päättää vaaliliitoista,

5) valita ehdokkaat Euroopan parlamentin vaaleihin,

6) nimetä edustajat tärkeimpiin tiedotusvälineiden vaalitentteihin,

7) ottaa puolueen palvelukseen tarpeelliset toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä,

8) nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niille puheenjohtaja ja jäsenet,

9) päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä,

10) vastata puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta,

11) päättää puoluekokousten aika ja paikka, kutsua puoluekokous koolle sääntöjen mukaisesti, valmistella puoluekokoukset ja sääntöjen määräämät asiat puoluekokoukselle ja käsitellä puoluekokoukselle esitetyt aloitteet,

12) päättää valtuuskunnan kokousten aika ja paikka, kutsua valtuuskunta koolle sääntöjen määräysten mukaisesti, valmistella valtuuskunnan kokoukset,

13) määrätä puolueen piiriyhdistysten toiminta-alueet

14) nimetä kunnallisjärjestöt ja määrätä niiden toiminta-alueet

15) nimetä edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja vastaaviin, joista nimityspyyntö on tullut Vihreä liitto r.p.:lle,

16) nimetä edustajat kunta-alan valtakunnallisiin luottamuspaikkoihin,

17) valita edustajat Euroopan vihreiden päätöselimiin,

18) päättää luottamushenkilömaksusta ja sen suuruudesta

19) hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät.

Puoluehallitus noudattaa seuraavia sääntöjä tekemissään nimityksissä, esityksissä ja toimihenkilöiden palkkaamisessa

-    jos luottamushenkilön kausi on vaalikauden mittainen, voidaan sama edustaja nimetä korkeintaan kahdelle täydelle kaudelle peräkkäin (kahdeksan vuotta),

-    jos luottamushenkilön kausi on kahden vuoden pituinen, voidaan sama edustaja nimetä korkeintaan kolmelle täydelle kaudelle peräkkäin (kuusi vuotta),

-    palkattaessa henkilöitä vakinaiseen työsuhteeseen hallituksen on asetettava toimet yleiseen hakuun.


9 § Hallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan jonkun varapuheenjohtajansa kutsusta hänen pitäessä sitä tarpeellisena tai kolmen hallituksen jäsenen sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatiessa erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista sekä vähintään kuusi hallituksen muista jäsenistä on läsnä.


10 § Puoluevaltuuskunta

Puolueella on 30—40–jäseninen puoluevaltuuskunta. Puolueen vuosikokous valitsee valtuuskunnan puheenjohtajan, jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden pituisiksi toimikausiksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin. Valtuuskunnan jäsen voidaan valita toimikausien määrästä riippumatta vielä valtuuskunnan puheenjohtajaksi kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.

Sama henkilö voidaan valita valtuuskunnan puheenjohtajaksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden kaudeksi peräkkäin.

Valtuuskuntaan valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, ettei kummankaan osuus jää alle 40 %.

Samaa henkilöä ei voida valita sekä hallituksen että valtuuskunnan jäseneksi.

Puoluekokous voi erottaa valtuuskunnan jäsenen toimestaan, vaikka se aika, joksi hänet on valittu, ei ole kulunut loppuun.

Hallituksen puheenjohtajistolla, puoluesihteerillä, Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä sekä Vihreillä europarlamentaarikoilla on valtuuskunnan kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Hallituksen jäsenillä on valtuuskunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.


11 § Valtuuskunnan tehtävät

Valtuuskunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty,

1) päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista puoluekokousten välillä,

2) käydä päivänpoliittista ja kauaskantoista keskustelua puolueen toimista ja näkemyksistä,

3) hyväksyä puolueen ohjelmat lukuun ottamatta periaateohjelmaa, ellei valtuuskunta päätä siirtää ohjelmien hyväksymistä puoluekokoukselle tai puoluehallitukselle,

4) hyväksyä äänestys- ja vaalijärjestyksen kansallisiin ja Euroopan parlamentin vaaleihin,

5) päättää osallistumisesta presidentinvaaleihin ja valita puolueen presidenttiehdokas, ellei valtuuskunta päätä siirtää näitä päätöksiä puoluekokoukselle,

6) tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle

7) hyväksyä ja erottaa puolueen jäsenet.


12 § Valtuuskunnan kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

Valtuuskunta kokoontuu hallituksen kutsusta. Valtuuskunta kokoontuu myös kuuden valtuuskunnan jäsenen sitä hallitukselta kirjallisesti vaatiessa erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista sekä vähintään puolet valtuuskunnan muista jäsenistä on läsnä.


13 § Kunnallisjärjestön tehtävät

Puoluehallituksen nimeämä kunnallisjärjestö

1) edustaa puoluetta paikallisella tasolla;

2) asettaa kunnallisissa vaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen kunnallisvaalien kampanjasta;

3) voi päättää luottamushenkilöveron perimisestä kunnallisiin luottamustoimiin valituilta;

4) hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.


14 § Puolueen nimen kirjoittaminen

Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, joku heistä yhdessä puoluesihteerin tai järjestösihteerin tai toimistopäällikön kanssa.


15 § Puolueen tilikausi

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä muut tarpeelliset asiakirjat on annettava tilintarkastajien tarkistettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokousta.


16 § Puoluekokous

Puoluekokous on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen on toimitettava kirjallinen kokouskutsu kaikille puolueen jäsenille postittamalla se viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokousta.

Puoluekokouksessa

1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja neljä ääntenlaskijaa;

2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

3) hyväksytään kokouksen työjärjestys;

4) esitetään edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus;

5) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

6) hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimikaudelle sekä päätetään jäseniltä kannettavasta jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta;

7) valitaan joka toinen vuosi puolueen puheenjohtaja, jota kutsutaan Vihreän liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajat, joita kutsutaan Vihreän liiton varapuheenjohtajiksi, sekä puoluesihteeri;

8) valitaan joka toinen vuosi hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet.

9) valitaan joka toinen vuosi valtuuskunnan puheenjohtaja sekä päätetään valtuuskunnan jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten lukumäärästä ja valitaan nämä;

10) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa; toisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö;

11) käsitellään aloitteet, jotka on määräaikana ennen kokousta kirjallisesti tehty hallitukselle tai jotka hallitus esittää kokouksen käsiteltäväksi.

12) käsitellään muut asiat, jotka kokous on päättänyt ottaa käsiteltäväkseen

Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, puoluesihteerin sekä hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa heti, kun heidät on valittu.

Puoluehallituksen ja valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten vaaleissa äänestetään samalla kertaa molemmista siten että jäsenyhdistysten tulee asettaa ehdokkaaksi aina sekä varsinainen jäsen että hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä:
valtakunnallisen tai paikallisyhdistyksen henkilöjäsen, jäsenyhdistys, puoluehallitus, puoluehallituksen asettama työryhmä, puoluevaltuuskunta, Vihreän liiton eduskuntaryhmä, Vihreän liiton Euroopan parlamentin jäsen.

Puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava hallitukselle kahdeksan viikkoa ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi. Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot lähetetään puoluekokoukseen ilmoitetuille äänivaltaisille edustajille ja puolueen jäsenyhdistyksille viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokouksen alkamista.

Puoluekokouksen käsittelyyn haluttavia viime hetkellä ajankohtaisiksi tulleita aloitteita voi toimittaa tämän aikamäärän jälkeen vielä puoluehallitukselle, joka voi harkintansa mukaan tuoda esityksiä ja aloitteita suoraan kokoukseen. Valtuuskunnalla on oikeus myös antaa aloite-ehdotuksia hallituksen käsiteltäväksi puoluekokousta edeltävässä kokouksessaan määräajasta riippumatta.


17 § Puolueen muut kokoukset

Muita kokouksia puolue pitää hallituksen tai valtuuskunnan katsoessa sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 puolueen äänioikeutetuista jäsenistä vaatiessa hallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.


18 § Jäsenyhdistysten äänivaltaiset edustajat

Puolueen paikallisyhdistykset ja valtakunnalliset yhdistykset saavat lähettää puoluekokoukseen 1—15 henkilöjäsentään kohden yhden äänivaltaisen edustajan, 16—30  henkilöjäsentään kohden toisen äänivaltaisen edustajan ja tämän jälkeen jokaista alkavaa kolmeakymmentä jäsentä kohden yhden äänivaltaisen edustajan.

Piiriyhdistykset ja valtakunnalliset liittomuotoiset yhdistykset saavat lähettää puoluekokoukseen yhden edustajan, silloin kun näiden yhdistysten jäsenyhdistyksillä on 1—25 henkilöjäsentä, toisen edustajan kun jäsenyhdistyksillä on 26—50, kolmannen edustajan kun jäsenyhdistyksillä on 51-100 henkilöjäsentä ja tämän jälkeen jokaista alkavaa sataa jäsenyhdistyksen henkilöjäsentä kohden yhden edustajan. Jos yhdistys on sekä liittomuotoisen valtakunnallisen yhdistyksen jäsen että piiriyhdistyksen jäsen, lasketaan yhdistyksen henkilöjäsenet puoluekokousedustusta laskettaessa vain kyseisen liittomuotoisen yhdistyksen, ei piiriyhdistyksen hyväksi.

Äänivaltaisiin kokousedustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan edellisen kalenterivuoden jäsenmaksutietojen perusteella. Samana kalenterivuonna jäseniksi otettujen uusien jäsenyhdistysten äänivalta lasketaan edellisenä kalenterivuonna tilitettyjen jäsenmaksujen perusteella; jos tilityksiä ei ole ollut edellisenä kalenterivuonna yhdistyksen äänivaltaisten kokousedustajien määrä lasketaan kuukautta ennen puoluekokousta tilitettyjen jäsenmaksujen perusteella.

Kahteen tai useampaan yhdistykseen jäsenmaksun maksanut henkilöjäsen lasketaan puoluekokouksessa jäsenyytensä mukaisesti sekä yhden puolueen paikallisyhdistyksen että valtakunnallisen yhdistyksen edustajaksi. Piirien edustuksen hyväksi kahteen yhdistykseen jäsenmaksun maksanut henkilöjäsen lasketaan vain kerran.


19 § Puoluekokouksen päätösvaltaisuus

Puoluekokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.


20 § Ehdokkaiden asettaminen valtiollisissa vaaleissa

Puolueen ehdokkaat kansanedustajiksi asetetaan kussakin vaalipiirissä jäsenäänestyksen perusteella.

Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos ehdokkaiksi nimetään enintään niin monta henkilöä kuin yhdistyksellä on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä.

Jäsenäänestys suoritetaan postiäänestyksenä noudattaen suhteellista vaalitapaa ja yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädettyä menettelyä.


21 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen

Oikeus nimetä henkilöitä jäsenäänestykseen on puolueen jokaisella vaalipiirissä toimivalla jäsenyhdistyksellä. Kukin jäsenyhdistys saa esittää sen määrän henkilöitä, joka vaalipiirissä saadaan asettaa ehdokkaiksi. Päätöksen ehdokkaiden nimeämisestä jäsenyhdistykseen tekee asianomaisen jäsenyhdistyksen päätösvaltaa käyttävä kokous.

Vihreän liiton hallituksella on oikeus nimetä jäsenäänestykseen enintään sellainen määrä henkilöitä, joka vastaa 1/10 kyseisestä vaalipiiristä valittavaksi tulevasta kansanedustajamäärästä.

Jäsenäänestykseen on otettava myös henkilö, jota vähintään 15 vaalipiirissä toimiviin jäsenjärjestöihin kuuluvaa vaalipiirissä asuvaa henkilöjäsentä on esittänyt. Sama henkilö voi olla tällä tavalla nimeämässä vain yhtä henkilöä.

Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan.

22 § Osanotto jäsenäänestykseen

Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen jäsenjärjestöjen sekä näiden jäsenjärjestöjen vaalipiirissä asuvat henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta, kukin vain yhden yhdistyksen jäsenenä.

23 § Ehdokkaiden asettaminen

Päätöksen ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta tekee ennen jäsenäänestystä puolueen piiriyhdistys. Ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt. Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan poiketa piirijärjestön sitä esittäessä puoluehallituksen päätöksellä enintään ¼ niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen. Tällöinkin on vähintään puolet ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä. Jäsenäänestyksen tulokseen ei kuitenkaan lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

24 § Eduskuntaryhmä

Vihreän liiton eduskuntaryhmän muodostavat ne kansanedustajat, jotka on valittu puolueen jäsenyhdistyksen ehdokkaiksi edellä 20 § ja 21 §:n mukaisesti asettamista henkilöistä, sekä kansanedustajat, jotka eduskuntaryhmä myöhemmin hyväksyy jäsenikseen.

Eduskuntaryhmä nimeää edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin, hallintoneuvostoihin ja vastaaviin tahoihin, joista nimityspyyntö on tullut eduskuntaryhmälle.

Eduskuntaryhmän ryhmäkanslian tulee ilmoittaa nimityspyynnöstä puoluehallitukselle, joka voi tehdä eduskuntaryhmälle nimitysesityksen.

Eduskuntaryhmä noudattaa nimityksissä samoja sääntöjä kuin puolueen hallitus.

25 § Osallistuminen hallitusyhteistyöhön

Puolue voi olla edustettuna maan hallituksessa ja tukea sitä, jos hallituksen ohjelma ja toiminta ovat sopusoinnussa puolueen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

Eduskuntaryhmä nimeää hallitusneuvotteluihin liittyviä asioita valmistelemaan toimikunnan, jonka puheenjohtajana on puolueen puheenjohtaja, ja jonka muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla puoluehallituksen eduskuntaryhmälle esittämiä. Tämän toimikunnan jäsenet edustavat puoluetta hallitusneuvottelijoina ja ovat läsnäolo- ja puheoikeutettuja hallituksen, valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän kokouksissa niiden käsitellessä tässä pykälässä tarkoitettuja asioita.

Hallitusohjelman hyväksymisestä, hallitusyhteistyöhön osallistumisesta sekä hallitusyhteistyön lopettamisesta päätetään eduskuntaryhmän ja valtuuskunnan yhteisessä kokouksessa, jossa jokaisella osanottajalla on yksi ääni. Kokous on päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle valtuuskunnan sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajien yhteisellä kutsulla, joka on saatettu tiedoksi jokaiselle valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän jäsenelle. Tämä yhteiskokous päättää myös puolueen ehdokkaat valtioneuvoston jäseniksi.

Yhteiskokouksessa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus myös puoluehallituksen jäsenillä, puoluesihteerillä sekä eduskuntaryhmän pääsihteerillä. Puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän vakinaisilla työntekijöillä on yhteiskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.


26 § Suhteellinen vaali

Vaalit toimitetaan suhteellisina siten kuin yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 3 kohdassa on säädetty.


27 § Neuvoa-antava jäsenäänestys

Puoluehallitus voi katsoessaan sen tarpeelliseksi toimeenpanna puolueessa ja sen jäsenyhdistyksissä neuvoa-antavan äänestyksen tärkeän kysymyksen johdosta.

Hallituksen on toimeenpantava neuvoa-antava äänestys, jos vähintään kolme valtakunnallisen tai viiden alueellisen yhdistyksen kokoukset sitä samasta määrätystä asiasta vaativat. Äänestys on toimitettava myös, jos vähintään kolme piiriyhdistystä, joiden jäsenyhdistyksissä on yhteensä vähintään 100 henkilöjäsentä, sitä vaatii.


28 § Äänestys- ja vaalijärjestys

Suhteellista vaalia käytetään silloin, kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi.

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestetään ensimmäisellä kierroksella kaikkien ehdokkaiden kesken ja toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen kesken, ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella ehdotonta enemmistöä äänistä.

29 § Puolueen sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta voidaan päättää puoluekokouksessa vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä, mikä sääntömuutoksesta tai purkamisesta on ilmoitettu kokouskutsussa.

30 § Puolueen purkaminen

Puolueen purkautuessa sen varat käytetään puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi varat käytetään samaan tarkoitukseen.

31 § Lahjoitusten vastaanottaminen

Puolueella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.

Vanhat säännöt