Kunnallisvaaliohjelma kielillä

Vihreän liiton kunnallisvaaliohjelma hyväksytään Kotkan puoluekokouksessa 21.5.2000. Ohjelman pohjaesityksestä on tehty käännösversio, jossa on pätkät eri murteilla: eteläpohjalainen, turkulainen, savolainen, tamperelainen, lappilainen, korso/stadilainen ja Kymen murreversio.

VIREÄ, ELÄVÄ KOTIKUNTA

Kaataako isoot kaupat piänet - halakooko isoo tiä tilukset

Moomma jokahinen kuntamma omistajia. Soon niin, notta justihinsa sen takia pitää olla enämpi tapoja, joilla vaikutetahan päätöksihin. Notta oltaas remokraattisia, pitääs pyrokratian olla avoonta ja tiaron kulukia. Olennaasista asioosta pitääs järijestää äänestyksiä, notta kuntalaaset sais miälipitehensä sanua. Kunnan asiootten valamistelu ja päätöksen jokahinen vaihe pitääs laittaa tiatoverkkoohin, notta niitä vois jokahinen seurata. Kuntalaasille pitää järijestää maharollisuus tiatoverkoos viaraaluuhin vaikka kirjastoos. Isojen tiähankkeeren, kaavahankkeeren tai hankkeeren, mikkä teherähän kökällä, pohojaksi tarvitahan aina erillaasia vaihtoehtoja, joiren vaikutukset ihimisihin, raha-asioohin ja luantohon arvioorahan.

Kunnavvaltuustojen ja poliitikooren on otettava takaasi niiren valta, jokka on päässy karkaamahan tunhamin teille pyrokratiahan. Valtuustoos vihiriät on ittenääsiä päättäjiä - viheriööllä ei oo ryhymäkurija. Vihiriät keskusteloo avoomesti päätöksiä teheresnänsä ja punnittoo jokahista vaihtoehtoa toistensa kaas. Vihiriät ei keploottele, eikä oo pöyröötä tonokkeja, vaan tuntoo ja tiätää, kuinka asiat o.

Tärkeint o luannikas elämä

Kaupunkeiss ja piänimmissäki paikois talous ja hallinto vaikuttava äärettömä pal arkke. Jokane meist o jatkuvast paikkakunna asioitte kans tekemisis: ei o ollenkaa samatekevää millaset hospitaalit, kaheleitten, vanhusten ja mukuloitten hualenpito, kloppien ja flikkojen harrastusmahdollisuudet tai koulut ova.

Ja siks on aiva selvä juttu, että jotta me kaik saatais ne yhtälaisest, ni yhteiskunna ne tulee ordineerata ja on sen katottava päältäki. Totta kai myäs firmat tai kakarat voiva hualehtia vanhuksist tai semmotti, kyl sen ny jokane ymmärtää mitä täl ny tarkotetaa. Sill o se hyvä puol asias, että jokane voi itte valkata mitä haluaa ja kenelt. Tiätenki on selvä juttu, ett hommia o valvottava jos siit rahaa saa.

Kaikill niin joil o kakarii tai mukuloi, o oma fundeerauksesa mukka valkata haluuko kakarat lastentarhaan tai sitte katella niitte perää omis nurkiss. Ja Vihreät o sitä miält, ett kaikill pikkuste kakaroitte vanhemmill o oikeus olla töiss kuus tuntii päiväs jos ny nii haluu.

Mut eihän se raha ja afäärit o kaik kaikes, on sitä muutaki. Fundeerata ny vaik semmost ku kulttuuri, mitä se ny sit o. Kyl siit va saa voimaa koittaa pahojenki ja nuukie päivie yli. Ei siks kannata hävittää huveja. Ja olisha se hyvä juttu jos sais viäl juasta ja potkii palloo ja pimiäll kaurell käyrä sillo tällö uimas tai luistimas. Sillo sitä taas viittii tehrä tyätä eikä vattakaan tul nii mahrottoma isoks. Ja olisha se mahrottoma mukava jos ei tarttis koko aja pelätä biilei tai shaföörit ei ajelis nii siunatull vauhrill. Kyl se kaupunki täytyy olla myäs ihmisill luanikas paikka. Ei se riitä, et sanotaa mitä pitää tehrä, täytyy myäs hoitaa hommat nii et se on turvallist.

Vaik sitä rahaa ei olekkaa nii kauhjast, nii kyl maar köyhist pruukata hualehtii. Vähä aikaa sitte oli Suameski huanot ajat mut ny niist o päästy taas pois. Siks ny voira reparerata ne erehrykset joit sillo tuli hommattua. Pöpinhä hommaa se o, jos uurest päiväst ruvetaa säästää. Sillo ei kyl nährä nenättäs pitemäl. Entispäivä hullu ni teki.

Kaapungit ja muaseotu eevät pärjee erillää toesistaa

Tämä männeillää olova pakkaatumine liikepaekoelle suap aekaa piänvaevoo nii tiällä mualla ku siellä kaapungissae. Oes ite kullekkii parempi, jos immeeset löötäsivät toemeentulosa omalta kantiltaa Suomenmuata. Tässä pittää kuntii lähtee mukkaa kehittämmää paekkakunnan ommoo ossoomista ja kohentammaa asukkaette töihin piäsyä. Sitä ku ollaa koko aeja kilipasilla työpaekkae ja asukkaette piältä, nii eturintammaa piäsöövät paekkakunnat mitkä ovat huolehtinna yhtä laella palaveluihi ku ympäristönnii luavusta. Pakkaatumispaekkakuntii piättäjii pittää tuntee yhteesvastuullisuutta häviäviä perukoita kohtaa.

Kohtuukokoste virmaen, pajjaen ja verstaehin pyörittämisen eellytyksiin parantamine, kaakopakertaminen sekä verkkootumine suattaavat hyvinnii aekaansuaha entisestää parempia mahollissuuksia nii muaseovulla ku kaapungissae.

Paekasta toeseen piäsemisen pittää olla pitemmän piälle lujalla perustalla ja alueehin kesken reelua ja tasapuolista. Noppeet ja evulliset raatatie-, linjakas- ja pirssikyytiyhteövet parantaavat tasa-arvoo er alueehin kesken. Kunnanpiättäjiin tulloo suosia isompiin porukoehin kulettamista ja polokupyörällä kulukemista.

Vähävarraesten tuen uusimine perustulo suuntaa hyövyttää nii kaapunkii ku muaseovunnii osa-aekasissa ja pätkätöessä kulukovia mutt myös iha ilima hommia jiänyttä väkkeekii. Perustuloha losahtaa vähätulose tilille joka kuukaas samalla laella ku palakkatöessä kulukoville. Tuikmarkat vähenöövät sitte, ku omat tienestit lissiivät vaen kuitennii nii, että töessäkäänti aena lyöp leeville. Tämmösen mallin kokkeelu pitäs alottee justiisa sieltä, missä immeesten toemeentulomahollissuuvet ovat muutennii heekommalla tolalla. Eekä suattas olla pahiteeks kokkeella enempiä vatuloemata erlaesia aluveellisia verojärjestelyjä.

Kotsa ei sais maksaa nip perskeleesti

Huaneissa tarttis olla totanoinni noita vaihtoehtoja. Tarttettas noileesti lisää vuakra- ja asumisoikeushuaneita, omia kotsia unohtamatta. Toiselta puale tarttee vähä kattoo, ettei tuu semmottia ykspualisia kaupunkiosia, jois ois vaajjotai tiättyä taloo, niinkuvvaikka pelkkää tornitaloo. Rakentamista sais yhteiskunta nääs vähä ohjailla, ettei huaneittehhinnat menis ihappöljiksi.

Kasvukeskuste, niinku Tamperekin tiätty o, nih huaneitteppulaa pitäs liävittää tivistämällä ja rakentamalla taloja liikenneyhteyksiev viäree sillai, että onnikkapysäkki ol lyhkösemmatkap päässä kotsasta. Kaikem paree olis jos kylistä ja lähiöistä tehtäs semmottia, että niisson puareja, vähemmälliikennettä, mettä ei menis ihallapuiksi ja luanto olis ryänästä vapaata. 

Tommosta viksua systeemiä ei sais kuitenkaattehrä vaatton taloure elikkä jos sen suaraan sanoo, rikkairen ehroilla. Ja jos tiäkkö morernia huanettatehrää, tarttee sen olla nääs ernomasta ja ekolookista. Iankaikkisettalot, joita vaa entisevvanhaa tehtii, ei saa pistää ihammäsäks - niinku nyvvaikka Annikintähtee. Aina niille voi honata morernia käyttöö, Aaltosev vanha kenkätehraskip pistettiih huaneiksi!

Lähimetät ja hihtopaikat om mahrottoman tärkeitä tamperelaistet terveyrelle ja elämällaarulle.Viälä luannontilasia rantoja ei saa lanata sillai, että mettää o enääv vaap pari rännivväliä. Niittem pitää ollam meiräkkaikkieh huviksi.

Uusiutuvasta enerkiasta töitä järvikylhiin

Ko met lissäämä risuitten ja karhakkain ja ylheensä puitten käyttämistä meän kylissä niin siittä met saama töitä maakunthaan. Näitä ko met käytämä niin niistä saahaan töitä muualaki ko sielä Inkoossa. Varsinki ko met pirstoma joutopuuta hakheeksi.

Valithaan rehelisesti

Niitten jokka valithaan kunnan luottohomhiin niin niitten häätyy selittää että päättävätkö het itte vai taluthetaanko niitä jonku nuorassa eli jonku puulaakin tai isomman herran. Ja Vihreät halvavat kansa että ylemissä viroissa olis kiertoa. Sillon ko kunnanjohtajat ja kunnanherrat ylheensä valithaan vissiksi aijaksi niin sielä alkaa rathaissa veri kiertämään! Ja paikhoin häätyy ottaa ihmiset sen mukhaan mitä net ossaava eikä jäsenkirjan mukhaan. Ja sitte vielä Vihreät halvaavat että kunnanjohtaja valithaan vaaleilla eikä niinkö niinkö tähän saakka on pruukattu tehä.

Asumisseen ja liikkumisseen ja muihinki asihoin häätys puuttua juuri niitten jokka täälä asuva. Maakuntaliitot päättäkhöön maitten kaavotuksen ja miten jaethaan rahat jokka EUsta tulevat. Ja justiinsa tämän takia maakuntavaltuustot on valittava suohraan vaaleila. Samala net pitäs vahvistaa yhstämällä niihin muutaki hallintoa eli niinkö saihraanhoitopiirit.

Jokhaisele kuuluu hyä ympäristö

Rohki paras perintö meän lapsille on puhas ja terhveelinen luonto. Kuntain häätyy vastata siittä että meilä on puhasta luontoa ja sitä on hyä kattoa. Ja mitä kylillä kaikenlaista keksithään, joskus vähän pörrömpiäki asioita, että net saahaan ylhääle. Mistä hyänsä päätethään, niin mettät ja veet on piettävä kunnossa. Ilhmaan ei piä päästää mithään ylimäärästä ja kylitten pinnassa ei sais olla liika elämöintiä eli niinkö ilmanaikasia konheita jokka pitävät ääntä. Meän omila konstila met voima tehä sen ettei meän mailma tartte muuttua kasvihuohneeksi emmäkä paskaa vesiä.

Ja sitte ko met saama kunnan herrat räknäähmään meän omitten tuotheitten pääle ja vissisti pitähmään vaarin siittä että meän kestää täälä asua ja tehä töitä. Vielä ko met keksimä siihen sen että ossaama pittää kaikki kalut lophuun ja tekehmään vielä lopuistaki jotaki niin ei mene maata kaatopaikhoin.

Slobot ja nekrutki on ihan jees

Ulkomaisil tyypeil ja varsinki noil pakolaisil on tosi vaikeeta mones mestas, ku jengi on ennakkoluulost eikä niinku diggaa mutiaisii. Rasismille täytyy sanoo nou. Stadin ja muidenki mestojen täytyy hoitaa homma nii, et ulkomaalaisetki voi klaaraa tääl ja tehä jotai päätöksiiki. Ne on tärkee jengi ku tää maailma menee koko aja sellasex et on niinku enemmä kansainvälist zydeemii kehis. Suomalaistenki ois hyvä tietää enemmän ulkomaalaisist ja noist pakolaisist. Se ois iha hyvä ku skoles opetettais näit juttui ja sit voidaa kans duunaa tota sellasii mestoja mis niinku suomalaiset voi treffaa ulkomaalaisii.

Kundit jyrää muijat

Ku joku tsubu menee duunii ni se huomaa, et ei oo niin iisi päästä eteenpäi ku jätkillä. Ja sit toi liksa on kans surkeempi - mimmit tienaa kakskyt prossaa vähemmän. Siis kelaa hei: kakskyt prossaa! Dooriksii pitäis jeesaa, et ne pääsis veks sielt kassalta ja dirikax. Kyl vaiks niinku Stadin johtoo menis muitki mummoi ku vaa toi Siitone. Sit yks skeida juttu on kaa ku jätkät niinku vetää muijii daijuu. Nou hyvä. Pitäis olla jotai tollasii niinku turvakotei tai sellasii mihin sit vois mennä ku salorat on paskana ja öögat sinisenä. Ja skidit mesee. Ja sit se luufemman heiluttaja tarttee pitää niinku bortveks maisemist. Jos ei muu jeesaa ni skoudet kehii vaa.

Aikuh saapaa ei laitetah eik tyätönt unuheta

Kon maailmatalous avaantoo, nii ihmiset pelkäävätten, et tyäpaikat lähtii. Kunnat saa uusii haastehii, ku maailma yhristyy. Kuntiin pitää avittaa yrityksii toimimah, erinomaasest uusil  ja pienil yrityksil pitää järestää neuvomis- ja muit palveluit. Niit, jokkon puronneet tyäelämäst, ei saa unuhta markkinoiren armoil. Erinomaasest nuarii pitää kiinnittäh tyäelämää. Kuntiin pitää avittaa tyättömii etehpäin ja kiinni töih ja yrittämiseh. Kon syrjäätymist ehkästäh, ni tärkeint on miälekkään tyän tarjoomine.

- Hei sun skidis äänestää niinku vihreitä -