Vihreän liiton maaseutuohjelma

III MAASEUTUPOLITIIKAN LINJAT

Maassamme noudatetussa maaseutupolitiikassa ja maaseutuun suhtautumisen tavoissa voidaan nähdä seuraavia päälinjoja:

1) Talouskasvun tie

Talouskasvu on suuri kertomus, jonka toteuttamiseen nykyinenkin hallitus on sitoutunut. Se perustuu uskoon, että täystyöllisyys on saavutettavissa, kunhan talous kasvaa riittävän nopeasti. Uusien työpaikkojen oletetaan syntyvän kasvukeskuksiin, jonne väestön on maaseudulta siirryttävä. Ongelmana on jobless growth -ilmiö eli teollisuusmaissa talouskasvu ei ratkaise työttömyysongelmaa. Talouskasvun Suomessa maaseudulla ei ole tulevaisuudessa juuri mitään roolia alueellisessa, kansallisessa tai ylikansallisessa työnjaossa. Maaseutu nähdään "vanhojen linssien" läpi maatalousongelmana, joka on taakka yhteiskunnalle. Maaseutua ei nähdä monien toimintojen mosaiikkina ja maaseudun työttömät ja vajaatyölliset nähdään lähinnä kasvukeskusten työvoimareservinä.

Rakennerationalisoinnin linja, joka on lähellä maa- ja metsätalousministeriön linjaa tilakoon suurentamisineen, on osa talouskasvun mallia. Rakennerationalisointi perustuu massatuotantoajatteluun, jonka mukaan tilakokoa pitää kasvattaa, koska tuotanto pienillä tiloilla on liian tehotonta ja kallista. Kuitenkaan ei olla valmiita myöntämään, että suuntautumalla muuhun kuin massatuotteisiin, pystytään pieniltäkin peltoaloilta saamaan riittävä toimeentulo.

2) Entisen puolustaminen

Entisen puolustamisen linja on ennenkaikkea tuottajaorganisaatioiden takertumista maatalouden saavutettuihin etuihin. Tässä ajattelussa maaseutua ei aina nähdä erilaisten toimintojen kokonaisuutena eli vallitsee sokeus maaseudun väestörakenteen todellisuuden suhteen.

3) Uuden yrittäjyyden tie

Uusyrittäjyys on monien tämän päivän maaseutuohjelmien - mm. Toimiva maaseutu -ohjelma - uusi suuri kertomus. Malli lähtee ajatuksesta, että yritystoiminnan kehittämisellä saataisiin maaseudulle runsaasti uusia työpaikkoja. Ongelmana on se, että uudet yritykset ja työpaikat syntyvät armottoman hitaasti eikä niistä ole ratkaisuksi maaseudun valtaväestön ongelmiin, joista pahin on pysyvä työttömyys ja vajaatyöllisyys. Jokaisesta kun ei yksinkertaisesti tule menestyvää maaseutuyrittäjää. Malli ei tue maaseudun moniaineksisuutta vaan lähtee palkkatyöyhteiskunnan lähtökohdista, joiden mukaan ihmisten tulee olla päätoimisia kunnon yrittäjiä tai palkkatyöläisiä. Kasvavaa pieneläjien joukkoa eivät tavanomaiset maaseudun kehittämisstrategiat juurikaan kosketa.

4) Vihreä maaseutu

Maaseudun suuri vihreä kertomus perustuu ajatukseen, että maaseudulla on tulevaisuudessa edelleen tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja sopivilla toimenpiteillä maaseudun elinvoimaisuutta voidaan jopa lisätä. Vihreä maaseutuohjelma ei pyri olemaan toiveiden tynnyri, johon olisi koottu kaikki hyvä mitä eri maaseutuohjelmissa on, vaan se pyrkii ratkaisemaan maaseudun ydinongelmia, joista pahin on pysyvä suurtyöttömyys varsinkin syrjäisellä maaseudulla. Pelkkä uusien yritysten kehittäminen ei nimittäin riitä, vaan ihmisille on tarjottava uudenlaisia työn ja toimeentulon yhdistelmiä. On luovuttava aikansa eläneestä jaosta työssäoleviin ja työttömiin ja pureuduttava vajaatyöllisyyden ongelmaan perustulokansalaisrahamalleilla. Maataloustuotannossa on siirryttävä kohti markkinasopeutuvia ja ympäristömyötäisiä tuotantomenetelmiä, edistettävä uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käyttöä, helpotettava maaseudulle muuttoa, tuettava pieniäkin hankkeita ja osattava ottaa marjatkin maasta. Maassamme on puoli miljoonaa "ylimääräistä" työikäistä, parisataa tuhatta "ylimääräistä" entistä pientilaa ja miljoona "ylimääräistä" peltohehtaaria. Näitä resursseja yhdistelemällä voidaan ratkaista sekä autioituvan maaseudun ongelmia että kaupunkien työttömyys- ja sosiaaliturvaongelmia.

Vihreän maaseutupolitiikan tavoite:

Vihreän liiton maaseutuohjelman tavoitteena on saada maaseudun autioituminen pysähtymään, taata maaseudun palveluiden säilyminen sekä luoda uusia työn ja toimeentulon mahdollisuuksia suurtyöttömyyden vaivaamalle maaseudulle ja sitä kautta vahvistaa maaseutualueiden väestöpohjaa. Maaseudulla ei ole enää varaa menettää yhtään asukasta. Nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa oikeudenmukaisen kaupunkipolitiikan kanssa, sillä ei ole kenenkään etu, että maaseudun työttömien muuttoliike varsinkin pääkaupunkiseudulle kiihtyy ja vaikeuttaa muutoinkin vaikeaa työllisyys- ja asuntotilannetta.

[ luku 4 ]   [ hakemisto ]