Vihreät & luonnonsuojelu

TUPAJUMEILLA ON MERKITYSTÄ IHMISEN HYVINVOINNILLE

Maailman luonto köyhtyy kovaa vauhtia: yli 30 % maailman luonnon monimuotoisuudesta on menetetty vuoden 1970 jälkeen. Euroopassa on 172 uhanalaista nisäkästä, lintua, kalaa tai muuta selkärankaista eläintä, ja uhanalaisia kasvilajeja on yli 2 800. Suomessa uhattuna on kymmenisen prosenttia lajeista. Monen tavallisenkin lajin kannat taantuvat elinympäristöjen supistumisen ja pilaantumisen takia. Lajiston köyhtyminen  merkitsee vakavaa vaaraa luonnon toimintakyvylle. Ihmisen - erityisesti pohjoisessa asuvan - hyvinvointi puolestaan riippuu luonnon toimintakyvyn säilymisestä. 

Vihreiden mielestä luonnonsuojelun on oltava kansainvälisen politiikan ytimessä. Vihreät haluavat sisällyttää EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen yhteistyön Itämeren pelastamiseksi. Siihen pitää kuulua myös Euroopan havumetsävyön monimuotoisuuden säilyttäminen. 

Metsissä kuhisee elämää - mutta kuinka kauan?

Maailman metsiä käytetään kestämättömällä tavalla. Suomi vastaa omien metsiensä monimuotoisuudesta koko maailmalle. 

Vihreiden hallituskaudella saatiin päätökseen monia luonnonsuojelun kannalta tärkeitä päätöksiä. Vuonna 1996 siunattiin vanhojen metsien suojeluohjelma. Pohjois-Suomessa suojeltiin 300 000 hehtaaria, josta 63 000 oli talousmetsiä. Muuhun metsämaahan kuului joitain aarnialueita, mutta pääosa oli vajaassa talouskäytössä. 

Oulu-Kajaani - linjan eteläpuolella suojeltuja metsiä on vain noin puoli prosenttia. Rajoitetun metsänkäytön alueita on noin 2% metsämaan pinta-alasta. Etelä-Suomessa on jatkettava vanhojen metsien suojelua. Nyt jo suojeltujen, osin hyvinkin arvokkaiden aarniometsäytimien ympärille pitää muodostaa talousmetsista laajempia kokonaisuuksia. Tällä tavoin muodostuvissa metsämantereissa pitää myös ryhtyä luonnonmukaistamaan metsien rakenntta mm. synnyttämällä keinotekoisesti lahopuuta. Jätämme tämän haasteen perinnöksi seuraaville ympäristöministereille!

Myös Itä- ja Pohjois-Suomen valtion maiden vanhojen metsien suojelua tulee edelleen edistää esimerkiksi ns. Vihreä vyö -hankkeen muodossa, joka vahvistaa Suomen ja Venäjän välistä luonnonsuojeluyhteistyötä. 

Vihreän ministerin johdolla lakeja ja rahaa luonnon suojelemiseksi

Vihreät ovat aina kannattaneet luonnonsuojelusta aiheutuvien menetysten korvaamista. Vuonna 1996 vahvistettiin ensi kertaa luonnonsuojelun kokonaisrahoitusohjelma. Nyt jokaiselle suojeltavaksi päätetylle hehtaarille on periaattessa olemassa korvaus. Summa on 3,3 miljardia markkaa seuraaville 10 vuodelle. Vanhojen metsien suojelusta aiheutuvien talous- ja työllisyysvaikutusten kompensoimiseksi saatiin aikaan 390 miljoonan markan paketti.

Luonnonsuojelulaki uudistettiin vuonna 1997. Edellisestä uudistamisesta oli kulunut 75 vuotta ja kokonaisuudistusta oli väännetty 38 vuotta. Vihreän ministerin johdolla uudistus saatiin päätökseen - sitä vesittämättä! Luonnonsuojelun keinovalikoima monipuolistui, ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelu tehostui. 

Vuonna 1997 uudistettiin myös metsälainsäädäntö. Metsälain mukaisten avainbiotooppien eli lajiston säilymisen kannalta arvokkaiden pienialaisten luontotyyppien ja elinympäristöjen korvauksiin on kuitenkin ollut liian vähän rahaa.  Lisäksi avainbiotooppien suojelu alkaa vasta, kun ne on hakattu pieniksi. Pelkkä metsien suojelu ei myöskään riitä, vaan myös talousmetsien hoidon on muututtava. Vihreät olivatkin mukana kehittämässä Kansallista metsäohjelmaa ympäristönäkökohdat paremmin huomioonottavaksi. 

Natura suojelee norppaa 

EU:n Natura 2000-verkoston avulla suojellaan lajeja ja luontotyyppejä. Suomella on vastuu pohjoisen havumetsävyöhykkeen luontotyyppien suojelussa. Natura tuo suojelun piiriin meillä toistaiseksi vaille riittävää huomiota jääneet vedenalaiset luontotyypit ja järvet luontotyyppeinä. 

Luonnonsuojelulain tavoin Natura mahdollistaa ns. täsmäsuojelun. Monilla alueilla kiellettyä on vain sellainen toiminta,  joka vaarantaa suojeltavan lajin tai luontotyypin. Lisäksi maanomistaja voi saada alueelleen EU-rahaa. Natura siirtää luonnonsuojelua Pohjois-Suomesta etelään, vaikkakaan ei riittävästi.

Eräiden eläinlajien suojelutilanne paranee Naturan avulla. Naturasta hyötyy mm. saimaannorppa. 

Ilmassa rikkiä ja typpeä - mutta myös toivoa!

Elämää suojaava otsonikerros ohentuu edelleen, mutta kansainvälisillä sopimuksilla pahin kehitys on pysäytetty. Ilmakehän toipuminen kestää kuitenkin useita vuosikymmeniä. Myös happamoitumisen torjuminen on edennyt. Silti noin kymmenesosa Euroopasta joutuu sietämään luonnon kestokyvyn ylittäviä happolaskeumia. Liikenne on yksi pääsyyllinen otsoni- ja savusumuongelmaan, kasvihuoneilmiöön ja happamoitumiseen. Myös energiapolitiikka on ratkaisevassa asemassa. (ks. Vihreät & liikenne ja Vihreät & energia - esitteet).

Vesistöjen suojelu etenee, mutta Itämeri voi huonosti

Rehevöittävät fosforipäästöt ovat vähentyneet puoleen, kun teollisuus ja yhdyskunnat ovat puhdistaneet vesiään, maatalouden vesistöpäästöihin on puututtu ja kuluttajat ovat alkaneet valita fosfaatittomia pesuaineita. Ministeri Haaviston johdolla Suomen hallitus on hyväksynyt vesien suojelun tavoiteohjelman, jolla pyritään vähentämään typpi- ja fosforipäästöjä vesistöihin (ks. Vihreät & Itämeri ja Vihreät & maaseutu - esitteet). 

Kokonaistarveselvitys ja perinnemaisemien suojelu!

Nykyisen suojelualueverkoston kyky suojella ympäristötyyppiemme kirjoa voidaan arvioida tarkastelemalla luonnonsuojelualueiden edustavuutta. Tämä tarkastelu valmistuu vuoden 1999 lopussa, ja se tulee varmuudella osoittamaan vakavia puutteita luonnonsuojelussamme. Parhaillaan on käynissä myös uusi uhanalaisten lajien tarkastelu, joka sekin tulee valmistumaan vuoden 1999 aikana. Nämä arvioinnit antavat hyvän mahdollisuuden laatia kauan kaivatun luonnosuojelun kokonaistarveselvityksen. Sen perusteella voidaan esittää mahdollisia lisäyksiä suojelualueistoomme. Perinnemaisema-alueet lienevät puutelistassa keskeisellä sijalla. Elävä maaseutu on luontomme monimuotoisuudenkin kannalta hyvin toivottavaa.
 
 
Takaisin valikkoon
Kotisivulle