|
Vihreän liiton lapsiperheohjelma
Taulukko 8. Määritelmiä käytetyistä käsitteistä.
Arava-asunnot
Suomen valtio myöntää Valtion asuntorahaston (ARA) kautta
kunnille tukea sosiaalisten vuokra-asuntojen tuottamiseen. ARA:n tuen tarkoituksena
on alentaa rakennushankkeiden rahoituskustannuksia. Vaikka tuen asuntokohtainen
arvo laskee ajan myötä, se mahdollistaa normaalia alemmat vuokrat.
ARA tarjoaa sekä suoraan tuettua aravarahoitusta ja antaa lisäksi
tukea yksityisten rahalaitosten myöntämille asuntolainoille. ARA
rahoittaa myös asumisoikeusasuntoja.
Asumisoikeusasunto
Asumisoikeusasuminen on omistus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuva
asuntojen hallintomuoto. Asumisoikeusasuntoon pääsee asumaan sijoittamalla
asuntoon 15 % sen hankintahinnasta ja oikeus hallita asuntoa säilyy
tämän jälkeen maksamalla kuukausittaista käyttövastiketta.
Loput (85 %) asumisoikeustalojen rakentamis- ja tonttikustannuksista lainoitetaan
valtion arava-lainalla tai korkotukilainoilla. Asumisoikeusasuminen tarjoaa
suojaa markkinavuokrien nousulta ja asumisturvaa.
Avoin päiväkoti
Avoin päiväkoti on kohtauspaikka kotona lapsiaan hoitaville perheille,
jonne lapsi tulee yhdessä aikuisen kanssa ja on tämän vastuulla.
Avoimessa päiväkodissa lapsi saa ohjattua varhaiskasvatusta, lapset
ja aikuiset voivat toimia yhdessä ja vanhemmat mahdollisuuden keskinäiseen
vertaistukeen. Avoimessa päiväkodissa ei tehdä sopimusta asiakkaan
ja toimintayksikön välillä.
Hyvinvointitase
Hyvinvointitase kertoo, miten kunta on onnistunut asukkaiden hyvinvoinnin
edistämisessä ja mihin on paneuduttava seuraavaksi. Taseen laatimisessa
käytetään hyvinvoinnin eri osa-alueita kuvaavia mittareita.
Jälkihuolto
Lastensuojelun toimenpitein sijoitettuna olevilla lapsilla on nykyisin oikeus
jälkihuoltoon 21 ikävuoteen saakka. Työmuotoina käytetään
esimerkiksi tukihenkilötoimintaa ja erilaisia tuetun asumisen muotoja.
Usein jälkihuollon työ aloitetaan jo ennen nuoren täysi-ikäisyyttä.
Jälkihuoltopalveluita järjestävät kunnat ja lastensuojelujärjestöt
Kunnallinen tai seudullinen lapsiasiain
valtuutettu / lapsiasiamies
Lapsiasian valtuutetun tai lapsiasiamiehen tehtäviin voi kuuluu muun
muassa hallinnollinen vaikuttaminen, yksiköiden välisen yhteistyön
edistäminen ja konkreettinen työ lasten ja nuorten kanssa. Lapsiasian
valtuutettu tai lapsiasiamies ei ole juristi eikä sosiaalityöntekijä,
eikä hän korvaa vakiintuneita valitus-, neuvonta- ja vaikuttamisväyliä.
Mediakasvatus
Mediakasvatuksella kehitetään median käyttötaitoja niin
viestien vastaanottamisessa kuin tuottamisessakin ja sillä lisätään
ymmärrystä median asemasta ja merkityksestä. Mediakasvatus
opettaa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin
ja kannustaa pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä
arvoja.
Palveluohjaus
Palveluohjausmenettelyllä kootaan asiakkaan tarvitsema eri tahojen
tuottama tuki ja palvelut sekä sovitetaan ne yhteen asiakkaan kokonaistilanteen
kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Palveluohjauksen tavoitteena
on, että asiakaslähtöinen työote vahvistuu erityisesti
monia palveluja tarvitsevien pitkäaikaisten asiakasryhmien kohdalla.
Perhepalvelut
Lapsiperheille tarkoitettuja julkisia palveluja ovat muun muassa äitiys-
ja lastenneuvolat ja muut terveyspalvelut, päivähoitopalvelut,
kotipalvelu, sosiaalipalvelut kuten perhetyö, perheneuvolat, lastensuojelu
ja vammaispalvelut, esiopetus, koulut, aamu- ja iltapäivätoiminta
sekä lasten kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Kuntien tuottamien julkisten
palveluiden lisäksi yksityisiä perhepalveluita tuottavat erilaiset
järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimija sekä yritykset.
Markkinoilla tarjolla on erityisesti kodinsiivous- ja lastenhoitopalveluita.
Perustulo
Perustulolla tarkoitetaan jokaiselle (täysi-ikäiselle) kansalaiselle
maksettavaa kuukausittaista rahasummaa, jonka muodostaa tulojen perustan
ja joka ei riipu ansiotuloista. Kaikki perustulon päälle ansaitut
tulot olisivat verotettavia ensimmäisestä eurosta alkaen. Koska
perustulo - toisin kuin nykyinen perusturva - ei pienene tulojen kasvaessa,
se tekee pientenkin lisäansioiden hankkimisen kannattavaksi. Perustuloa
täydennettäisiin syyperusteisella sosiaaliturvalla.
Sijaishuolto
Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen
järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan
järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai jollain muulla tavalla,
esimerkiksi hoitona sairaalassa. Sijaishuolto voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikaista.
Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus
Sukupuoliarvioinnin avulla arvioidaan päätösten vaikutukset
naisiin ja miehiin (tyttöihin ja poikiin). Suvaus perustuu tasa-arvolaissa
olevaan viranomaisten velvollisuuteen edistää tasa-arvoa. www.eurofem.net/valtavirtaan/lakisuvaus.html
Vanhempainpäivärahat
Vanhempainpäivärahoja ovat Kansaneläkelaitokselta haettavat
äitiys-, isyys- ja vanhempainraha. Ne korvaavat työntekijän
palkkatuloja, jotka jäävät lakisääteisen vanhempainvapaan
ajalta saamatta. Alle 4905 euroa vuodessa ansaitseville taataan vapaan ajalta
perusturva, joka on 15,20 euroa arkipäivältä. Vanhempainpäivärahoista
ja niiden määräytymisestä enemmän KELA:n sivuilla:
http://193.209.217.5/in/internet/suomi.nsf/NET/110701111752EH?openDocument
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus on alle kouluikäisille tarjottua hoitoa, kasvatusta
ja opetusta, jota toteutetaan perheissä ja yhteiskunnan järjestämänä
päivähoidossa, esiopetuksessa tai muussa toiminnassa. Varhaiskasvatuksen
tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Lapsen omaehtoisella
leikillä on keskeinen osuus varhaiskasvatuksessa
|
|