Ympäristöministeriölle

Vihreän liiton lausunto Suomen Itämeren suojeluohjelmasta

Itämeren tilan parantaminen on lähitulevaisuudessa yksi suurimpia ponnistuksia suomalaisessa ympäristöpolitiikassa. Niinpä Vihreä liitto pitääkin Itämeren suojeluohjelmaa (työryhmän mietintö 19.6.2001) hyvin tärkeänä ympäristöpoliittisena asiakirjana. Itämeren ympäristöongelmat ovat vakavia ja näkymät nykykehityksellä huolestuttavia. Ohjelman onkin oltava riittävän kunnianhimoinen sekä tavoitteidensa että toimenpiteidensä osalta, jotta Suomen Itämeren tilassa saavutettaisiin selkeitä edistysaskeleita. Tosiasia on se, että Itämeren tilan parantaminen kestää hyvin kauan, vaikka toimet olisivat voimakkaat. Ohjelman konkreettisesta toteutuksesta on huolehdittava jatkossa kaikilla tahoilla.

Yleisenä arviona ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toteamme, että Suomen Itämeren suojeluohjelma on monipuolinen ja toimenpide-esitykset ovat kannatettavia. On myös tärkeää, että kaikki asiaan vaikuttavat keskeiset tahot ja tutkijat ovat olleet ohjelman teossa laajasti mukana.

Rehevöitymisen torjuntakeinoihin on ohjelmassa paneuduttu monipuolisesti. Haluamme kiinnittää huomiota ohjelman valmistelun tässä vaiheessa ennakoivien vesiensuojelutoimien merkitykseen. Paikalliset rehevöitymisongelmat tiheästi asutuilla alueilla ja jokisuistoissa voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja ja niihin on hyvä kiinnittää enemmän huomiota myös ohjelmassa mm. ennakoivien toimien muodossa. Lisäksi mielestämme ohjelma painottuu etenkin rehevöitymistä koskevien toimenpiteiden osalta ymmärrettävistä syistä Suomenlahden alueelle niin, että Pohjanlahden ja etenkin Selkämeren alueelle suuntautuneet toimet ovat jääneet joiltakin osin liian vähälle huomiolle.

Kuten ohjelmassa todetaan Itämeren Suomen rantojen keskeisiä kuormittajia ovat maatalouden valumapäästöt, kalanviljely, teollisuus, vaaralliset aineet, metsätalous, yhdyskuntajätteet sekä lisäksi myös liikenne. Näiden eri kuormittajien osalta haluamme tehdä seuraavia huomioita:

Maatalous: Itämeren suojelutavoitteiden toteutumista hidastaa se, että maatalouden ympäristötukiratkaisut ovat lykkääntyneet. Mietintö ehdottaa maatalouden ympäristötukeen lisää resursseja 180 milj. mk/vuosi viiden vuoden ajalle. Vihreän liitto tukee lämpimästi tätä tavoitetta ja korostaa, että lisärahoitus on kanavoitava oikealla tavalla, jotta Itämeren suojelulle syntyisi todellisia hyötyjä. Tehokkain kustannushyötyvaikutus saadaan aikaiseksi kohdistamalla toimet suojavyöhykkeiden perustamiseen, kosteikkojen rakentamiseen sekä topografialtaan jyrkemmille alueille, joista ravinteiden huuhtoutuminen on runsainta. On myös tärkeää välttää maanviljelyn keskittymistä vesistöjen varrelle Itämeren suojeluun tarkoitettua maatalouden ympäristötukea ei pidä missään vaiheessa sotkea yleiseen maatalouden tai luomun tukeen. On huomattava, että vaikka luomuviljely on monin muin tavoin ympäristöystävällistä ja kannatettavaa, niin sillä ei ole suurta merkitystä maatalouden typpipäästöihin. Vihreä Liitto haluaa korostaa ympäristöasiantuntemuksen merkitystä maatalouden ympäristötuen toimeenpanossa ja valvonnassa. Ehdotamme, että alueelliset ympäristökeskukset ovat mukana tuen kohdentamisessa ja asiantuntija-avun antamisessa tarvittaessa tilakohtaisestikin yhteistyössä TE-keskusten maaseutuosastojen kanssa.

Kalankasvatus: Kalanviljelyssä on siirryttävä selkeästi kohti ekologisempia keinoja kuten umpipussikasvatus. Kalankasvattajia on houkuteltava tähän teknologiseen muutokseen avustavien tukien ja rankaisevien verojen avulla. Muutosta pitäisi edistää yhteistyössä kalankasvattajien kanssa sekä suuntaamalla lisäresursseja tutkimus-, kehittämis- ja valvontatyöhön. Mikäli muutoksiin ei päästä vapaaehtoista kautta, on harkittava myös kasvatuslupien voimakkaampaa alueellista ohjausta.

Vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien vähentäminen. Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä niin Itämeren suojelun kuin yleensäkin vaarallisiin aineisiin liittyvän tiedon lisäämisen kannalta. Kansainvälinen yhteistyö ja riittävä tutkimustyö vaarallisiin aineisiin liittyvien riskien tunnistamisessa, vähentämisessä ja ennakoinnissa on erityisen tärkeää.

Itämeren käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen. Työryhmän käsityksen mukaan Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten aiheuttama lisääntyvä onnettomuusriski on rehevöitymisen ohella merkittävin Itämeren tilaa uhkaava yksittäinen tekijä. Vihreä liitto pitää myös lisääntyviä kuljetuksia erittäin suurena riskinä, johon on reagoitava kansainvälisillä foorumeilla entistä vahvemmin. Suomenlahden alueen torjuntavalmiuden kohottamisen merkitystä Virossa ja Venäjällä sekä Suomenlahden kolmen rantavaltion yhteisen alusliikenteen ohjausjärjestelmän (VTMIS) käynnistämisen tärkeyttä riskien pienentämisessä.

Ruoppaukset. On tärkeää, että merenpohjan sedimenttien kansalliset laatukriteerit saadaan käyttöön mahdollisimman pian. Mereen läjitettäviin ruoppausmassoihin liittyy kuitenkin haitallisten aineiden pitoisuuksien lisäksi muitakin ongelmia, kuten rantojen ja pohjien liettymistä, kalojen lisääntymisvaikeuksia ja muita ekosysteemimuutoksia sekä massojen sisältämien ravinteiden rehevöittävää vaikutusta. Näistä syistä olisi tarpeen etsiä taloudellisesti toteuttamiskelpoisia menetelmiä suurien ruoppausmassamäärien sijoittamiseksi kuivalle maalle.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta haluamme kiinnittää huomiota riittävän rahoituksen varaamiseen merellisten luontotyyppien ennallistamistoimiin (mm. jokisuistot, rantaniityt) ja yleensäkin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Myös hylkeiden aiheuttamien kalastus- ja kalankasvatuselinkeinoille kohdistuvien taloudellisten tappioiden korvaamiseen täysimääräisinä tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enenevässä määrin huomiota hylkeiden määrän lisääntyessä suojelun myötä.

Liikenteen typpipäästöt. Ohjelman selkeä puute on se, ettei liikenteen typpipäästöjen merkitystä Itämeren tilalle pohdita riittävästi. Sama ongelma on ollut monissa Itämeri-papereissa. Liikenteen päästöt mielletään ilmansaasteeksi, joihin viitataan ohuesti. Samalla vältetään sanomasta suoraan, että autoliikenteen kasvu aiheuttaa haittaa vesistöille.

Ympäristötietoisuuden lisääminen. Itämeren suojelusta ovat lähes kaikki rannikkoseutujen ihmiset yhteisesti huolissaan, mutta toisaalta kaikkien omat teot myös aiheuttavat päästöjä. Suurimmat vesistöjen päästöjä lisäävät kulutusvalinnat tehdään vesi- ja maantieliikenteessä, vapaa-aikana, matkaillessa, ruokaostoksilla ja kodinhoidossa. Näiden eri tekojen yhteys Itämeren rehevöitymiseen ja levälauttoihin on kuitenkin huonosti tiedostettu asia. Ympäristövalistuksen ja -tiedotuksen määrää Itämeri asioissa olisi selvästi lisättävä. Teemakohtaisten esitteiden avulla voitaisiin välillisesti lisätä esim. eri tahojen (kansalaiset, elinkeinoelämä, julkinen hallinto) tietämystä Itämerestä ja samalla motivoida Itämeren yhteiseen suojeluun.

Rantarakentamisen voimakkaampi ohjaus. Vihreiden mielestä rantarakentamista pitäisi ohjata nykyistä vahvemmin. Nykyiset rantakaavoituksen käytännöt eivät välttämättä lainkaan suojele Itämerta, vaikka ohjelma näin esittää. Kuntien tietoista ohjausta tarvittaisiin erityisesti lisääntyvän mökkeilyn ja haja-asumisen jätevesien osalta sekä rantarakentamisen tiheyden ja sijoittelun osalta. Lisäksi rannikko- ja saaristoalueilla on mahdollista vielä lisätä suojeltujen ja yhteiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen vesistöjen ja rantojen määrää.

Laivaliikenteen jätevesipäästöt. Laivojen jätevesien päästäminen mereen on nykyisin periaatteessa kiellettyä. Todellisuudessa pilssi- ja muita jätevesiä lasketaan mereen aivan liian usein. Laivaliikenteen valvontaa ja asiaa koskevia sakkoja pitäisikin tältä osin tiukentaa.

Kansainvälinen yhteistyö. Suomen on tehtävä kaikki mahdollinen kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi Itämerellä. Merkittävä osa Itämeren päästöistä tulee muista maista. Toisaalta Suomella on selkeä oma vastuu. Suomen kuormitus Itämereen on suurin asukasta kohden. Suomi avustaa Pietarin eteläisen jäteveden puhdistamon rakentamista 60 miljoonalla markalla. Jatkossa vastaava puhdistamo olisi saatava myös Pietarin pohjoispuolelle.

Itämeren suojelua koskevan tiedon ja taidon kehittäminen. Suurimmat uudet tutkimus- ja selvitystarpeet Itämeren suojelukysymyksissä liittyvät vaarallisiin aineisiin, merelliseen luontoon, sosio-ekonomisiin kysymyksiin, toimenpiteiden ja ohjauskeinojen vaikuttavuuteen sekä ohjelman toteutuksen seurantaan. Mielestämme ohjelmassa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös Itämeren suojelua koskevan tiedon ja taidon levittämiseen esim. Itämeren itäisten ja eteläisten valtioiden ympäristössä ympäristökoulutuksen muodossa niin, että koulutus edistäisi välillisesti myös ympäristöteknologiaan liittyvää vientitoimintaa. Ohjelman toteutuksessa olisi pyrittävä myös kehittämään entisestään maatalouskeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyötä (mm. ympäristötukien valintakriteerit ja seuranta).

Helsingissä 1.9.2001

Vihreä liitto rp.