|
Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla
Tiivistelmä vihreiden ilmasto- ja energiaohjelmasta (2005)
Ohjelman pitkä versio (pdf, 80 sivua)
Ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste.
Pieneltäkin kuulostava lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia
vahinkoja ihmisille ja ympäristölle, ja rajujen muutosten
riski kasvaa jokaisen ilmakehään
päästettävän päästötonnin
myötä.
Pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää
määrätietoisella ja ripeällä
ilmastopolitiikalla. Lämpeneminen
on rajoitettava kahteen asteeseen. Teollisuusmaiden
päästöt on leikattava murto-osaan nykyisestä.
Globaali ongelma voidaan ratkaista vain kansainvälisellä
yhteistyöllä, jossa köyhille maille kehitetään
oikeudenmukainen tapa osallistua ilmastotalkoisiin.
Valtaosa ilmastopäästöistä syntyy
energiantuotannossa. Meidän on siirryttävä
kestävään energiatalouteen, joka perustuu energian
nykyistä huomattavasti tehokkaampaan käyttöön.
Esimerkiksi taajuusmuuttajilla voidaan joissakin kohteissa puolittaa
teollisuuden sähkömoottorien kulutus, ja
matalaenergiaratkaisuilla voidaan vähentää uusien
rakennusten energiankulutusta 50–80 %.
Jäljelle jäävä energiantarve tulee kattaa
uusiutuvilla energianlähteillä. Metsä- ja peltoenergian,
biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden
uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää
Suomessa maan energiantarpeen. Esimerkiksi
ruokohelven viljelyalassa on mahdollista päästä 500 000
hehtaariin ja metsähakkeen käyttö voidaan
moninkertaistaa nykyisestä. Merituulen tekninen potentiaali on
huikea.
Energiatalouden lisäksi erityisen haasteen muodostaa liikenteen
päästöjen kasvu. Yksityisautoilu lisääntyy,
bussiliikenne taantuu ja rataverkko on päästetty rapistumaan.
Liikenteen tarve on minimoitava kestävällä
yhdyskuntasuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämiseen on
satsattava paljon nykyistä enemmän ja autoilijoita on
kannustettava siirtymään kestävämpiin
liikkumismuotoihin.
Myös maataloudessa, jätehuollossa ja teollisuudessa on paljon
tekemistä. Keinoja päästöjen
vähentämiseen riittää typpilannoituksen
vähentämisestä jätteiden synnyn ehkäisyyn ja
teollisuuden prosessipäästöjen leikkaamiseen uuden
tekniikan avulla. Usein ilmaston
kannalta järkevä politiikka on mielekästä myös muin perustein.
Ilmastonsuojelun esteet eivät ole ensisijaisesti teknisiä tai
taloudellisia vaan yhteiskunnallisia. Paikallisella, kansallisella ja
kansainvälisellä politiikalla voidaan vähentää
päästöjä merkittävästi. Jo
käytössä olevia työkaluja on tehostettava ja
terävöitettävä. Esimerkiksi
päästökauppaa tulee laajentaa uusille aloille ja
kaikkiin päästöihin. Ekologisella verouudistuksella on
tehtävä työn teettäminen edullisemmaksi ja
ympäristön kuormittaminen kalliimmaksi.
Nykyisten työkalujen lisäksi tarvitaan uusia ja
ennakkoluulottomia ratkaisuja, kuten syöttötariffeja,
ruuhkamaksuja ja kansainvälisiä veroja.
Päästörajoitusten ulkopuolelle jättäytyneille
teollisuusmaille pitää asettaa ilmastotulleja.
Ilmaston dramaattiselle muuttamiselle perustuva hyvinvointi on lumetta,
joka ei kestä kauaa. Meidän jälkeemme tulevia sukupolvia
kunnioittava hyvinvointi voi rakentua vain kestävälle
ilmastopolitiikalle.
Ilmastonsuojelun ei onneksi tarvitse tulla kalliiksi. Hyödyt
lämpenemisen rajoittamisesta siedettävälle tasolle
ylittävät kustannukset. Jo nykyisellä teknologialla on
mahdollista vähentää päästöjä
merkittävästi hyvinvoinnin kärsimättä.
Teknologian kehittyminen halventaa
päästövähennysten kustannuksia entisestään.
Ilmastonsuojelu myös työllistää ihmisiä,
synnyttää yrityksiä, parantaa terveyttä ja tukee
aluekehitystä. Suomessa on lähes 500 yritystä, jotka
toimivat ilmastoteknologian parissa. Alan liikevaihto voi vuoteen 2010
mennessä nousta seitsemään miljardiin euroon.
Puuenergiateknologian vienti ja tuulivoimateollisuus voisivat molemmat
työllistää samassa ajassa liki kymmenen tuhatta
suomalaista.
Ilmastonsuojelu on kestävän hyvinvoinnin ehto, ei sen uhka.
|
|
