|
1.4.2003
Tiedote
Vihreän eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelijan
kysymyksiin
Kysymys 1. Alkaneen vaalikauden tärkeimmiksi talouspolitiikan
tavoitteiksi on julkisessa keskustelussa nostettu talouskasvun vauhdittaminen,
työttömyyden alentaminen, työllisyysasteen parantaminen ja
yrittäjyyden edistäminen. Mitä
keinoja eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi
ja kuinka paljon voimavaroja pitäisi varata keskeisimpinä pitämiinne
toimenpiteisiin?
Keskeistä on nostaa työllisyysastetta. Se mahdollistaa myös
terveen talouskasvun. Tämä edellyttää työttömyyden
alentamista, opintojen nopeuttamista, työperusteisen maahanmuuton helpottamista
että ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista
työmarkkinoilla.
Työttömyyden alentamisessa keskeisintä on puuttua matalatuottoisen
työvoiman työllistymisedellytyksiin. Tämä edellyttää
joko työnantajamaksujen alentamista pienipalkkaisessa työssä
tai erilaisten palkkasubventiomallien kehittämistä.
Yksityisten palvelualojen aseman parantaminen edesauttaa työllisyyden
paranemista tehokkaasti. Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen
kaikkien työnantajien kesken vähentäisi nuoriin naisiin kohdistuvaa
syrjintää työhönotossa ja auttaisi tätä kautta
myös työllisyysasteen nostossa. Terveyden edistäminen edistämällä
kaikenikäisten keskuudessa jokapäiväistä liikuntaa auttaa
paitsi vähentämään terveydenhuollon menoja, myös
ylläpitämään hyvää työllisyysastetta.
Samaa tavoitetta palvelee tehokas päihteiden käytön vastainen
ohjelma.
Vihreät tukevat edellisen hallituksen ikäohjelmassa esillä
olleita ajatuksia ikäihmisten työhön osallistumisasteen nostamiseksi.
Työssä jaksamisen parantamiseksi tarvitaan myös toimenpiteitä
työelämän laadun kehittämiseksi.
Vihreiden yrittäjyysohjelma painottuu yksityisten palvelualojen edellytysten
parantamiseen. Keskeistä on myös helpottaa sukupolven vaihdoksia
erilaisissa perheyrityksissä. Pienyritysten toimintaa kahlitsevaa hallinnollista
kankeutta on vähennettävä mahdollistamalla esimerkiksi kaikkien
työnantajamaksujen maksaminen yhdellä kertaa ja yhdelle tilille.
Pienyritysten perustamista tulee helpottaa "yhden luukun järjestelmällä",
jonka toteuttamisesta vastaavat TE-keskukset. Vihreät pitävät
harkinnanarvoisena, että kolmikantaisesti selvitetään, tulisiko
pienryityksiä varten laatia omat, joustavammat säädökset
työntekijöiden työsuhdeturvasta.
Vaikka Suomen taloudellisen kehityksen suurimmat puutteet ovat low-tech -sektoreilla,
Vihreä liitto pitää tärkeänä, että julkinen
tutkimus- ja
tuotekehitysrahoitus pidetään OECD-maiden kärkitasolla ja
että kulttuurin rahoitusta nostetaan.
Opiskeluaikojen nopeuttamisessa keskeisintä on lyhentää aikaa,
joka kuluu lukion päättämisen ja sen jälkeisten opintojen
aloittamisen välillä. Opintojen kulkua voi nopeuttaa lisäämällä
korkeakoulujen perusrahoitusta, parantamalla opiskeluedellytyksiä helpottamalla
kurssikirjojen lainausta ja kiinnittämällä huomiota opintojen
ohjaukseen ja opetuksen tasoon. Opintotuen on tehtävä mahdolliseksi
päätoiminen opiskelu ilman työntekoa opiskelun ohessa.
Vihreä liitto on valmis tarkastelemaan myös opintotuen kehittämistä
kannustavammaksi. Tällöin on kuitenkin turvattava se, etteivät
taloudelliset seikat muodosta estettä opiskelulla vanhempien taloudellisesta
asemasta riippumatta, ja että järjestelmä kohtelee miehiä
ja naisia tasapuolisesti. Opiskelun on oltava taloudellisesti kannattavaa
myös silloin, kun tavoitteena on työllistyä esimerkiksi sosiaalialalle.
Opintotuen ja vanhemmuuden turvan yhteensovittamista on kehitettävä
siten, ettei niiden huono yhteensopivuus ole edesauttamassa ensisynnyttäjien
keski-iän nousua.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että osa
nuorista suorittaa peruskoulun kovin puutteellisesti ja jää tyystin
vaille toisen asteen
koulutusta. Tämä ennustaa syrjäytymistä myös
työelämästä.
Pitkällä aikavälillä taloudellisen kehityksen esteiksi
muodostuvat myös ympäristökysymykset kuten ilmaston muutos
ja muu maapallon ja luonnon kantokyky. Kestävän kehityksen toteuttamiseksi
on taloudellisen toiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja aktiivisesti
minimoitava erityisesti markkinamekanismiin perustuvilla kannustimilla. Tavoitteena
tulee olla ekotehokkuuden johdonmukainen kasvattaminen.
Voimavarojen osalta viittaamme kohdan 2. vastaukseen.
Kysymys 2. Mikä on eduskuntaryhmänne arvio valtiontalouden
liikkumavarasta alkaneen vaalikauden aikana ja näkemyksenne siitä,
miten se tulisi käyttää
- julkisten peruspalveluiden kohentamiseen ja kuntatalouden vakauttamiseen
- tulonsiirtojen kehittämiseen
- työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen
- osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen
- verotuksen muutoksiin
- johonkin muuhun
Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtion- ja julkisen
talouden tasapainolle vaalikauden aikana?
Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa on erittäin
vaikeata arvioida talouden liikkumatilaa, koska talousnäkymät ovat
kansainvälisen kehityksen vuoksi arvaamattomat. Tämä edellyttää
tulevalta talouspolitiikalta kykyä mukautua nopeisiinkin muutoksiin.
Arviomme on lähtenyt siitä, että vaalikauden aikana taloudellinen
kasvu toisi nykyisillä veroperusteilla lisää liikkuma-alaa
noin kaksi miljardia euroa. Tämän lisäksi toimen työllisyysasteen
nostamiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi helpottaisivat julkisen talouden
asemaa 400 miljoonalla eurolla. Luku on hyvin tavoitteellinen. Vihreät
ovat valmiit tekemään tilaa työhön kohdistuvan verotuksen
alentamiselle nostamalla energia- ja ympäristöverotusta yhteensä
500 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Tämä vastaa eduskunnan
hyväksymän kansallisen ilmasto-ohjelman linjauksia.
Vihreiden mielestä liikkumavara tulee käyttää osittain
työhön kohdistuvien verojen alentamiseen ja osittain julkisten
palvelujen ja tulonsiirtojen
kehittämiseen. Liikkumavaraa arvioitaessa tulee ottaa huomioon poliittisista
päätöksistä riippumattomat menopaineet. Arviomme
mukaan työhön kohdistuvaa verotusta olisi mahdollista alentaa 800
miljoonalla eurolla vuoteen 2007 mennessä.
Työn verotuksen alentaminen tulee suunnata työllisyyttä mahdollisimman
tehokkaasti tukien. Kyseeseen tulee tällöin pienten ansiotulojen
verotuksen keventäminen, työnantajamaksujen alentaminen matalatuottoisessa
työssä sekä palvelujen ALV-maksun alentaminen. Pienyritysten
ALV-palautuksen yläraja tulee saada liukuvaksi.
Kuntatalouden suurimpia ongelmia on yksittäisten kuntien taloudellisen
aseman heikko ennustettavuus ja kuntien välinen eriarvoisuus. Tähän
on saatava lisää vakautta. Erityyppisten vaikeuksissa olevien kuntien,
myös suurten kaupunkikuntien asema on turvattava tulouttamalla kunnille
oikeudenmukainen osuus yhteisöveron tuotosta ja ottamalla valtionosuuskriteerissä
huomioon monipuolisesti erityyppisten kuntien erityismenot.
Tasapainoisen aluekehityksen turvaamiseksi tulee vahvistaa alueellisia kehittämiskeskuksia
ja taata tietoliikenneyhteyksien kehittäminen myös
harvemmin asutuilla seuduilla.
Valtion- ja julkisen talouden tasapaino. On hyväksyttävää,
että jos kansainväliset taloussuhdanteet heikkenevät, laman
yli mennään valtion velkaa kohtuullisesti lisäämällä.
Valtiontalouteen ei kuitenkaan saisi muodostua rakenteellista alijäämää,
sillä on varauduttava aikaan, jolloin
vanhushuoltosuhde on nykyistä olennaisesti heikompi.
Edellä olevat luvut perustuvat eduskuntavaalien alla esittämäämme
hahmotelmaan karkeaksi taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2003-2007 ja olemme
valmiit kehittämään laskelmaamme ajankohtaisten taloustietojen
pohjalta.
Kysymys 3. Millaisia peruslinjauksia pidätte tärkeinä
Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen aseman sekä vaikutusvallan
ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi?
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisinä tavoitteina on oltava
rauhan ja vakauden ylläpitäminen sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Nykyisessä epävarmassa tilanteessa ponnistelut YK:n arvovallan
ja toimintakyvyn turvaamiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vihreä
liitto painottaa myös kehitysyhteistyön määrärahojen
kasvattamista 0,7 %:iin BKT:sta vuoteen 2010 mennessä yhtenä keinona
kansainvälisen vakauden lisäämiseksi.
Aikakautemme suuri haaste on globalisaation hallinta. EU-politiikassa Suomen
tulee puoltaa pienten maiden asemalle tärkeää yhteisömenetelmää
sekä vahvistaa kansalaisten oikeuksia.
Vihreä liitto katsoo, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla
tulee olla kansan suuren enemmistö tuki takanaan. Vihreät
eivät näe syytä Suomen Nato-jäsenyteen, mutta jos hallitus
tälle kannalle jostakin erityisestä syystä asettuu, ratkaisu
on syytä alistaa kansanäänestykseen.
Kysymys 4. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia
hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman
tai pohjan osalta?
Vihreillä ei ole ylipääsemättömiä vaikeuksia
toimia hallitusyhteistyössä minkään varteenotettavan
puolueen kanssa. Vihreiden olisi mahdotonta toimia hallituksessa, joka ryhtyy
heikentämään ympäristöpolitiikan tasoa tai purkamaan
jo tehtyjä saavutuksia ympäristöpolitiikan alalla. Samoin
vihreiden on mahdotonta toimia hallituksessa, joka asettaa verotuksen keventämisen
hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen edelle.
Kysymys 5. Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan
vaalituloksen pohjalta enemmistöhallituksen muodostamiseen tähtääviin
neuvotteluihin?
On.
|
|
