Vihreä liitto


Tämä on Vihreän liiton vanha nettisivusto 2000-2006
Nykyiset sivut: www.vihreat.fi

Etusivu

Yhteystiedot

Kannanotot

Ohjelmat

Toiminta

Jäsenyys

Maailman vihreät


Viikkoinfon tilaus

Ilmastonmuutossivut



Liity jäseneksi!

Osmo Soininvaaran puhe Kokkolan puoluekokouksessa 21.5.2005

Hyvät kuulijat!

Kuntien talousahdinko kertoo hyvinvointiyhteiskunnan pitkästä kriisistä

Monet tässä salissa istuvista ovat mukana oman kuntansa päätöksenteossa. Rahapula on tehnyt työstä raskasta. Kukapa ei tekisi mieluummin oloja parantavia päätöksiä kuin valitsee huonojen ja vielä huonompien vaihtoehtojen väliltä.

Valtiolta pitäisi saada rahaa, mutta ei rahaa valtiollakaan ole rajattomasti. Elämme keskellä hyvinvointivaltion hidasta mutta pitkää kriisiä, josta me vihreät olemme varoittaneet vuosia. Syy on alhaisessa työllisyydessä, mutta hyvinvointivaltion ahdinkoa on myös lisätty alentamalla riehakkaasti veroja.

Ruotsiin verrattuna Suomesta puuttuu neljännesmiljoona työpaikkaa. Jos työllisyytemme olisi Ruotsin tasoa, kuntiin olisi varaa palkata yli satatuhatta ihmistä lisää. Valtuustoissa tehtäisiin vain hyviä päätöksiä.

Jos edessä on kari, laiva voi kiertää sen oikealta tai vasemmalta. Päähallituspuolueet ovat niin erimielisiä tavoista parantaa työllisyyttä, että antavat mieluummin laivan mennä karille, kuin suostuvat toistensa esittämiin keinoihin.

Myös Ruotsissa väestön ikääntyminen nostaa hoivapalvelujen tarvetta, mutta Ruotsissa nostetaan veroja, jotta ei jouduttaisi karsimaan palveluja.

Ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet julistivat, että on tärkeämpää ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa kuin alentaa verotusta. Olimme voimakkaasti samaa mieltä.

Eduskuntavaaleissa äänestäjät valitsivat hyvät palvelut veronalennusten sijasta. Silti hallitus on alentanut veroja enemmän kuin kokoomus kehtasi ennen vaaleja esittää. Näillä veronalennuksilla ajetaan hyvinvointiyhteiskuntaa lopullisesti nurin. Eikö tämä lähentele vaalipetosta?

Kuntapalveluihinkin hallituksessa on kaksi linjaa: demarit ajavat kuntien yhdistämistä ja keskustalaiset palvelujen yksityistämistä ja seutuyhteistyötä.

Kummaltakaan suunnalta ei ole löydettävissä merkittävää säästöä. Ellei työllisyyden osalta ryhdytä toimiin ja ellei verotuloja aleta paikata esimerkiksi energia- ja ympäristöveroja nostamalla, kunnallisveroprosentit alkavat pian nousta yli kahdenkymmenen.

Ajatus muodollisesti itsenäisistä kunnista, joiden tehtävät on siirretty seutuyhteistyönä tehtäväksi, on kankea ja epädemokraattinen. Tämä malli edellyttää aluetasolle suoria vaaleja.

Nykyinen hallitus ei ole tehty juuri mitään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi

Muualla Euroopassa liikennettä kammetaan kumipyöriltä kiskoille. Meillä alennetaan junien nopeuksia ja kevennetään kuormia, koska ratojen kunnossapito ei vastaa kulumista.

Ruotsissa tuetaan talojen siirtymistä lämmityksessään maalämmön ja uusiutuvan käyttöön. Suomessa suora sähkölämmitys valtaa alaa.

Kun päästöoikeuskauppa suosii puun käyttöä turpeen kustannuksella, kuten sen pitääkin suosia, hallitus alentaa turpeen verotusta!

Tämä kaikki syö Suomen päästökiintiötä.

Kun teollisuus ei saa omia päästöjään mahtumaan päästökiintiöiden puitteisiin, hallitus ostaa päästöoikeuksia ja lahjoittaa ne hiilidioksidia tuprutteleville yrityksille.

Energian hinta nousee lähivuosina sekä ilmastopolitiikan seurauksena, että siitä huolimatta. Öljyn käydessä vähiin nousee kaikkien polttoaineiden hinta. Suomessa ei ole tähän varauduttu.

Ihmisille on kerrottava, että näiden on hyvä varautua maksamaan energiasta enemmän. Esimerkiksi asumisratkaisut on hyvä tehdä ottaen tämä huomioon.

Vastuullinen vihreä elämänmuoto ei ole mikään kurjala. Erilaista krääsää on tarjolla vähemmän, eikä autolla voi ajella yhtä hulvattomasti kuin nykyisin, mutta vastaavasti elämä on kiireettömämpää. Tavarat ovat parempia ja kauniimpia, voimme nauttia hyvistä palveluista ja kulttuurista. Maaseudulla on taas elämää ja elämänuskoa, kun bioenergian tuotanto tuo kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Kulttuuri on ekologisesti harmitonta, mutta samalla elämisen tasoa huomattavasti nostavaa. Kulttuurilla onkin vihreässä strategiassa tärkeä sija.

Täysi-ikäinen puolue

Vihreä liitto täytti helmikuussa 18 vuotta. Se on täysi-ikäisyyden raja. Lapsuus on takana ja aikuisuus edessä. Vihreisiin on alettu asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin muihinkin puolueisiin. Se on aivan oikein.

Lapsuuteen ei ole paluuta, mutta nuoruuden ihanteet voidaan säilyttää.

Puolueen on voitettava itselleen uskottavuutta siellä, missä uskottavuutta ei vielä riittävästi ole, mutta tätä ei saa tehdä aloitteellisuuden, räväkkyyden ja ennakkoluulottomuuden kustannuksella. Vihreiden tulee säilyä puolueena, joka tuo rohkeasti keskusteluun uusia, kiistanalaisiakin aiheita.

Ympäristö- vai yleispuolue?

Pitäisikö vihreiden olla jyrkästi ja pelkästään ympäristöpuolue vai yleispuolue, jolla on laaja ja yhtenäinen näkemys myös muista asioista?

Vaikka puolue tähtäisi pelkästään ja vain ympäristön pelastamiseen, sillä on oltava selkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen strategia Ajatus torjua ekokatastrofia ottamatta huomioon talouden toimintamekanismeja ja sosiaalisia rakenteita on kuin yrittäisi rakentaa lentokonetta ottamatta huomioon painovoimaa. Kun tarkastelemme ympäristönsuojelun tasoa maittain, havaitsemme, että hyvä ympäristönsuojelu ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus kulkevat yleensä käsi kädessä. Reilussa maailmassa toimitaan reilusti myös ympäristöä kohtaan.

Eduskuntaryhmässämme kaikki ovat jonkin sortin ympäristönsuojelijoita, mutta jokaisella on myös jokin erityisalansa. Janinan, Erkin ja Oraksen erikoisalat liittyvät kiinteästi ympäristöpolitiikkaan. Tuija Brax on saanut suurta arvostusta lakivaliokunnan puheenjohtajana. Sen ohella on tarmokas terveysliikunnan puolestapuhuja. Merikukka on opetusalan asiantuntija kuten myös Kirsi Ojansuu, joka on laajasti paneutunut myös mielenterveyshoidon ongelmiin. Ulla Anttila on perehtynyt ihmisoikeuskysymyksiin ja vammaisten oikeuksiin, Irina Krohn kulttuuripolitiikkaan ja sen sisällä erityisesti tekijänoikeuskysymyksiin. Jyrki Kasvi on it-maailman yhteiskunnallisten ilmiöiden tuntija. Rosa on osoittanut taitonsa täällä käsiteltävän työelämäohjelman laadinnassa. Heidi tuntee hyvin demokratian ja kansalaisvaikuttamisen asiat ja on ulkopolitiikan asiantuntija. Anni on herättänyt laajaa kunnioitusta talousasioiden taitajana. Tarja Cronberg tuntee aluekehitystä ja turvallisuuskysymyksiä.

Ilman tätä politiikan eri lohkojen laajaa kirjoa puolueemme olisi heiveröisempi ­ heiveröisempi myös ympäristöpuolueena.

Vihreät ovat voimakkaasti yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tasaista tulonjakoa ajava puolue. Juuri siksi meidän on syytä olla huolissamme siitä hyvinvointivaltion rapautumisesta. Poliittisesta vasemmistosta meidät kuitenkin erottaa ennakkoluuloton suhtautuminen hyvinvointivaltion rakenteiden nykyaikaistamiseen.

Vihreä solidaarisuus on laaja-alaista. Se ei lopu maan rajalle, vaan sulkee piiriinsä ihmiset koko maailmassa, tulevat sukupolvet ja muut eliölajit.

Parhaan argumentin periaate

Vihreät ovat myönteisessä mielessä elitistinen liike. Meillä on joukossamme runsaasti osaavaa väkeä. Tässä ei ole mitään peittelemistä. Tästä on syytä olla ylpeitä.

Politiikkaan kuuluu tunne ja aate, mutta yhteisten asioiden hoito vaatii myös osaamista, tietoa ja myös teoreettista ajattelua. Meidän tulee puolustaa uusimman tieteellisen tiedon käyttöä päätöksenteon tukena ja tuoda yhteiskunnallinen tutkimus lähemmäs päätöksentekoa. Valta ei kuulu asiantuntijoille, mutta kansalaisilla on oikeus vaatia, että heitä koskevat päätöksen tehdään asiantuntemusta ja tietoa kunnioittaen. Vihreiden tulee edelleen vaalia parhaan argumentin periaatetta.

Politiikassa on puhuttava myös ihanteista ja utopioista. On luotava toivoa ja myönteisiä tunteita.  Tässä on kuitenkin rajansa. Totuudessa pitää pysyä. Paljon esiintyy myös katteettomien unelmien ruokkimista. Joku voisi siitä sanoa, että se on oopiumia kansalle.

Meidän ei tule olla luokkapuolue, joka edustaisi yksipuolisesti jotain väestö- tai elinkeinoryhmää. Silti me joudumme kyllä suojelemaan niitä, joita muut sortavat:
- esimerkiksi prekariaattia - ­ pätkätöiden noidankehään joutuneita - ­ niitä vastaan, jotka ajattelevat hyvän työpaikan saavuttaneiden etua
­ - palvelualoja niitä vastaan, jotka ajavat yksipuolisesti vain tehdasteollisuuden etua
­ - naisia yhteiskunnassa, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo ei vieläkään toteudu.



 

Julkaistu 23.05.2005 © Vihreä liitto rp.