|
Vihreät Kuntapäivät
Hämeenlinnassa 22.-23.11.2003
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri:
Maakunnat aluehallinnon ja seutuyhteistyön perustaksi
Suomalaista aluehallintoa leimaa sekavuus, jota lisääntyvät
paineet seutuyhteistyöhön eivät näytä helpottavan.
Välillä tuntuu, että keskustelussa ei ole vieläkään
hahmotettu eroa valtion aluehallinnon ja kansalaisten yhteistoiminnasta syntyneiden
luontaisten alueiden välillä. Jälkimmäistä edustavat
Suomessa maakunnat.
Vaikka hallinto ei sinänsä ratkaise ongelmia, hyvin järjestettynä
se antaa välineitä ongelmanratkaisuun. Hallinnon pitää
olla yksinkertaista ja kaikkien ymmärrettävää, eikä
siinä pidä olla liikaa liikkuvia osia. Uusia aluehallinnon tasoja
ei Suomessa tarvita. Aluehallinto on syytä keskittää maakunnille,
joiden päätösvaltaan tulee kerätä hajallaan olevat
alueelliset tehtävät. Maakuntavaltuustot tulee valita suorilla
vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä.
Nykyinen epäsuora valintatapa ei tue maakunnallista näkökulmaa,
vaan pikemminkin yksittäisten kuntien intressejä ja niiden välistä
kilpailua.
Maakuntien aseman vahvistamisen yhteydessä voidaan maakuntarajoja tarpeen
mukaan tarkistaa. Pääkaupunkiseudusta tulisi muodostaa oma maakuntansa,
johon kuuluisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo,
Nurmijärvi ja Tuusula, ehkä Kerava ja Järvenpääkin.
Näin saataisiin aikaan koko pääkaupunkiseudun talous- ja liikennealueen
päätöksentekofoorumi.
Pitänee väärinkäsitysten välttämiseksi mainita,
että nämä näkemykset ovat esittäjänsä
omia, eivät Helsingin kaupungin virallinen kanta.
Kansanedustaja Heidi Hautala jätepolitiikasta:
Jätepolitiikka harhapoluilla
- Polttolaitoshankkeet jäihin, tuottajan vastuu voimaan
Monessa kunnassa pohditaan paraikaa sitä, miten jätehuolto tulevaisuudessa
järjestetään, kun kaatopaikalle menevän jätteen
määrää on vähennettävä. Suunnitteilla
on noin kymmenen suurta jätteenkäsittelylaitosta, joista suurimmassa
osassa aiotaan ryhtyä polttamaan yhdyskuntien sekajätettä.
Näin käsiteltäisiin jopa puolet Suomen yhdyskuntajätteestä.
Vihreiden kuntapäivillä keskusteltiin sunnuntaina jätepolitiikan
ohjaamisesta kestäville raiteille.
- Kunnanvaltuustot ovat käytännössä luopuneet ohjausvelvoitteestaan
antamalla suuria investointeja vaativat ja jätepolitiikan suunnan määrittävät
päätökset kunnallisille jäteyhtiöille. Päätökset
tehdään valtuutettujen ulottumattomissa ja ilman lakisääteisiä
YVA-menettelyjä, kansanedustaja Heidi Hautala totesi.
- EU:n kaatopaikkadirektiivin mukaisesti kaatopaikoille saa vuonna 2016 viedä
enää 35 % luonnossa hajoavan jätteen määrästä
verrattuna vuoteen 1995. Suomessa on tällä varjolla luotu vaihtoehdoton
tilanne, joka on johtamassa paniikinomaiseen ja mittavia laitosinvestointeja
vaativaan yhdyskuntajätteen polton lisäämiseen. Näin
mitätöidään EU:n ja Suomen jätepolitiikan ensisijainen
tavoite, jätteiden synnyn ehkäisy, kansanedustaja Heidi Hautala
arvosteli.
Heidi Hautala huomautti, että Suomessa on jäänyt vähemmälle
huomiolle EU:n tuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan sekajätteen polttoa
erityisissä jätteenpolttolaitoksissa ei lasketa jätteen hyödyntämiseksi,
vaan se rinnastetaan kaatopaikkakäsittelyyn.
- EU näyttää hyväksyvän hyödyntämiseksi
vain ns. rinnakkaispolton, jossa esim. kivihiiltä korvataan voimalaitoksissa
tietyillä jätejakeilla. Toisaalta EU:ssa ei myönnetty tälle
erityisesti Suomessa käytössä olevalle jätteenpoltolle
mitään erityisetuja päästörajoissa tai mittausvelvoitteissa,
eikä senkään kapasiteettia tule yliarvioida laitoksia suunniteltaessa.
- Suomessa virallisena tavoitteena on, että jätemäärä
kasvaisi 15 % hitaammin kuin BKT. Tämäkin vaatimaton tavoite on
luisumassa käsistä löysän jätestrategian mukana.
Vauraiden maiden on nostettava ekotehokkuutensa moninkertaiseksi, jotta kestävän
kehityksen maailmanlaajuiset tavoitteet voivat toteutua, Hautala totesi.
- On otettava käyttöön tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja
kuten veroja ja maksuja. Vain siten ympäristölle parhaat keinot
kuten jätteen synnyn ehkäisy, uudelleenkäyttö ja materiaalien
kierrätys saadaan kannattaviksi. Saastuttaja maksaa periaate edellyttää,
että jätehuollon kustannukset sisältyvät tuotteiden hintaan
eikä niitä siirretä maksettavaksi verorahoilla.
- Jätelainsäädännön edellyttämä tuottajan
vastuu esim. autojen romutuksesta ja sähkö- ja elektroniikkalaitejätteestä
on jo saanut valmistajat kehittämään autoja, pesukoneita,
tietokoneita ja kännyköitä ympäristöystävällisemmiksi,
Hautala huomautti.
|
|
