|
Vihreän
liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara 29.3.2003 Vihreän liiton
valtuuskunnan kokouksessa:
Edessämme on merkittävä vaalikausi
Edessämme on merkittävä vaalikausi, jonka aikana tehdään
kauaskantoisia ratkaisuja. Edessä oleviin haasteisiin verrattuna käyty
vaalitaistelu on pyörinyt kovin toisarvoisissa asioissa
Ympäristö
Elatussuhde
Opintotuki
Työllisyys, matalan tuottavuuden alat
Terveysliikuntaa
Terveydenhuolto
Aluekehitys
Kaupunkipolitiikkaa
Ympäristö
Ympäristökysymykset ovat luonnollisesti vihreille tärkeitä.
Koska Satu Hassi entisenä ympäristöministerinä
puhuu jälkeeni, sivuan näitä asioita vain otsikonomaisesti.
[Satu Hassin puhe]
Ympäristöpolitiikka ei ole muiden puolueiden keskuudessa enää
yhtä suosittua kuin ennen, mikä tarkoittaa, että vihreiden
on paneuduttava näihin kysymyksiin entistäkin suuremmalla painolla.
Etelä-Suomen metsien suojelusta on päästävä ratkaisuun
lähivuosina, sillä muutoin ei kohta ole mitä suojella. Itämeri
on kestoaiheita, joka on kyllä kaikkien suosiossa vaalitaistelun aikana,
mutta tahtoo jäädä unohduksiin, kun tarvitaan toimia sen pelastamiseksi.
Kysymys ilmastonmuutoksen torjunnasta on ehkä vaikein asia, kun joudutaan
sovittamaan toisiinsa taloudellisia ja ekologisia näkökohtia. Tästä
on tulossa todellinen taloudellisen kasvun rajoitin, sillä insinöörit
kyllä keksivät tapoja tuottaa roinaa maailmaan entistä tehokkaammin.
Jos halutaan ylläpitää hyvää taloudellista kehitystä,
on parannettava tuotannon ekotehokkuutta. Kunniaan siis vanha vihreiden iskulause,
vähemmästä enemmän!
Elatussuhde
Ylihuomenna julkaistaan Sailaksen työllisyystyöryhmän
raportti, jossa tavoitellaan työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin.
Tavoite on kannatettava, ellei suorastaan välttämätön
hyvinvointivaltion pystyssä pitämiseksi. Kun suuret ikäluokat
siirtyvät eläkkeelle lähivuosina, hyvinvointivaltiossa on
kovin vähän maksajia paljon saajia. Jotta verot eivät nousisi
aivan kohtuuttomiksi ja jotta emme ajautuisi rajuihin säästökuureihin,
työllisyyttä on todellakin nostettava reippaasti.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien olisi tehtävä
töitä hullun lailla ja pitkää päivää. Automaatio
takaa sen, että vähemmälläkin huhkimisella valmistuvat
tarpeelliset tavarat ja palvelut. Kyse on työn jaosta, siitä, että
työhön ja veronmaksuun osallistuu mahdollisimman moni, ei siitä,
että työtä tehdään mahdollisimman paljon.
Työllisyysasteen nostaminen tarkoittaa kolmea yksinkertaista asiaa:
opinnoista pitäisi siirtyä työelämään mahdollisimman
varhain, työikäisinä tulisi olla töissä eikä
työttöminä ja eläkkeelle pitäisi siirtyä myöhään.
Opintotuki
Ennakkotietojen mukaan Sailaksen työryhmä tulee esittämään
radikaaleja uudistuksia opintotukeen. Suomalainen opintotukijärjestelmä
on ollut valtiovarainministeriön arvostelun kohteena pitkään,
koska se on maailman toiseksi anteliain Tanskan jälkeen. Kannattaa kuitenkin
todeta, että Suomen tulonjako on maailman toiseksi tasaisin, heti Tanskan
jälkeen.
Maassa jossa tuloerot ovat pienet, ei voida edellyttää, että
opiskelijat kustantavat itse opiskelunsa, koska opiskelu ei investointina
ole yhtä kannattava kuin suurten tuloerojen maissa.
Todettakoon, että Suomi on arvioitu myös yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä
maista. Sillä, että vanhempien varallisuudesta riippumatta kaikilla
on mahdollisuus korkeimpiin opintoihin, on oma merkityksensä maan kilpailukyvylle.
Merkitseehän se, että koko kansan lahjakkuusreservit saadaan tehokkaaseen
käyttöön.
Opintotuen sääntöjä voidaan tarkastella, jotta opintotuki
tukisi mahdollisimman tehokkaasti joutuisaa opiskelua, mutta opintotuen tasoa
ei pidä ryhtyä leikkaamaan. Valtion on edelleen varauduttava tukemaan
opiskelijoita taloudellisesti.
Tehokkaimmat keinot opintojen jouduttamiseen löytyvät muualta:
yliopistojen perusrahoituksesta, kurssikirjojen saatavuudesta, opetuksen tasosta,
opinto-ohjauksesta ja niin edelleen.
Opintotuen ja perhepoliittisten tukien yhteensopivuutta on myös syytä
tarkastella, sillä yksi jopa kansanterveydellinen ongelma on ensisynnyttäjien
keski-iän jatkuva nousu. Järjestelmä kannustaa, suorastaan
pakottaa, menemään opintojen jälkeen ensin töihin ja suunnittelemaan
perheenlisäystä vasta sitten.
Työllisyys, matalan tuottavuuden alat
Työttömyyden torjunnassa keskeistä on helpottaa matalan tuottavuuden
työpaikkojen syntyä Suomeen. Suomella on hallussaan paljon
talouteen liittyviä ennätyksiä. Yksi niistä on se, kuinka
jyrkästi työttömyyden riski riippuu koulutustasosta. Me olemme
onnistuneet erinomaisesti high-tec -tuotannossa, mutta varsin huonosti niitä,
joiden osaamisessa tai työkyvyssä on puutteita.
Vähän tuottavan työvoiman työllistymistä on tuettava
taloudellisesti. Keinoja tähän on monta. Veronalennukset tulee keskittää
matalapalkkaisille, työnantajamaksuja voidaan alentaa matalapalkkaisessa
työssä tai voidaan käyttää suoraa palkkasubventiota,
kuten jo tehdään monessa teollisuusmaassa.
Pohjoismaista Suomi kohtelee ikääntyvää väestöä
työpaikoilla kaikista huonoiten. Siksi meillä niin moni haluaa ennenaikaisesti
eläkkeelle. Tässä meillä on paljon oppimista, eikä
aikaa ole paljon. Vuoden 1945 ikäluokka täyttää tänä
vuonna 58 vuotta.
Terveysliikuntaa
Työllisyydessä ei ole kyse vain työhaluista ja yritysten
kannattavuudesta vaan myös kansanterveydestä. Meidän on hyvä
pitää esillä Tuija Braxin johdolla laadittua mietintöä
terveyttä edistävästä liikunnasta. Sen avulla voidaan
tuottaa enemmän terveyttä, työkykyä ja elämäniloa
kuin suurilla panostuksilla terveydenhoitoon tai työvoimapoliittisiin
toimiin.
Vaaliohjelmassaan vihreät korostivat palveluelinkeinojen merkitystä.
Nämä ovat tärkeitä työllistäjinä ja voivat
tuottaa työpaikkoja myös tavallisille ihmisille, eikä vain
huippukoulutetuille osaajille. Palvelut ovat myös osa vihreiden ekotehokkuusstrategiaa.
Palvelujen avulla hankittu hyvinvointi ei luonnon kannalta ole yhtään
niin vahingollista kuin suuresta tavarapaljoudesta syntyvä hyvinvointi.
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto on suurten ratkaisujen edessä. Vihreät ovat sitoutuneet
turvaamaan terveydenhuollolle riittävän rahoituksen. Tämän
lisäksi meidän on syytä olla valmiit voimakkaisiinkin organisatorisiin
muutoksiin tuolla kovin vaikeasti hallittavalla alalla, sillä lisärahoituksella
tavoitellaan enemmän ja parempaa hoitoa, ei organisatorista tehottomuutta
ja päällekkäisten toimintojen ylläpitämistä.
Tämän aamun lehtitietojen mukaan KELA:n pääjohtaja Jorma
Huuhtanen ehdottaa, että terveydenhuolto siirrettäisiin kokonaan
KELA:n vastuulle. Esitys toisi terveydenhuollon hyvin lähelle vakuutusmuotoista
terveydenhuoltoa, joka kansainvälisen kokemuksen mukaan tulee hyvin kalliiksi.
Sen sijaan terveydenhuolto voitaisiin ehkä Ruotsin mallin mukaisesti
siirtää sairaanhoitopiireille. Tämä onnistuisi ilman
lakimuutoksia vapaaehtoisena järjestelmänä, johon maakuntakohtaisesti
voitaisiin näin haluttaessa ryhtyä.
Aluekehitys
Suomen kolme viimeistä hallitusta ovat epäonnistuneet pahoin alueellisen
tasapainon ylläpitämisessä. Tämä on tuottanut surua
ja taloudellista ahdinkoa muuttoliikkeen molempiin päihin. Aluepolitiikassa
on ehkä pitäydytty tarkastelemaan vähän liiaksi pelkästään
perinteisen aluepolitiikan mukaisia toimia. Aluekehityksen avaimet ovat muualla.
Jos elinkeinopolitiikassa keskitytään yksipuolisesti korkean osaamisen
ammatteihin, merkitsee se samalla väistämättä alueellista
keskittymistä. Jos taas olisi tuetta enemmän palvelualoja, työpaikkoja
olisi syntynyt tasaisemmin ympäri maata. Telepolitiikan alistaminen ohjaamattomalle,
vapaalle kilpailulle merkitsee syrjäseutujen jättämistä
uuden teknologian ulottumattomiin, ja niin edelleen.
Kaupunkipolitiikkaa
Kaksi edellistä hallitusta on ohjelmassaan periaatteellisella tasolla
puuttunut kaupunkipolitiikkaan, mutta käytännössä ei mitään
ole syntynyt. Suomessa ei harjoiteta kaupunkipolitiikkaa. Asuntopolitiikan
paha epäonnistuminen on osoitus tästä. Kaupunkipolitiikan puutteiden
takia Suomessa tehdään edelleen pahoja virheitä kaavoituksessa,
joita maksetaan kymmeniä, ellei satoja vuosia.
Jotakin hyvääkin. Taas yksi ennätys. Helsinki on maailman
pääkaupungeista vähiten segregoitunut, tai ainakin oli silloin,
kun asiaa viimeksi mitattiin. Segregoitumiskehitys on päässyt valloilleen
monissa suurissa ja keskisuurissa suomalaisissa kaupungeissa.
Kaupunkipolitiikka on otettava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Tällä
kertaa asialle pitäisi myös tehdä jotain.
Edessä ovat nyt hallitusneuvottelut. Vihreät lähtevät
näihin neuvotteluihin luottavaisina ja tavoitteellisina. Me pyrimme vakavissamme
hallitukseen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Meillä
on erittäin pystyvä ja monipuolisesti osaava eduskuntaryhmä.
Se pystyy myös tehokkaaseen oppositiopolitiikaan.
|
|
