Vihreä liitto


Tämä on Vihreän liiton vanha nettisivusto 2000-2006
Nykyiset sivut: www.vihreat.fi

Etusivu

Yhteystiedot

Kannanotot

Ohjelmat

Toiminta

Jäsenyys

Maailman vihreät


Viikkoinfon tilaus

Ilmastonmuutossivut


Liity jäseneksi!

Tiedote 5.2.2003

Kansanedustaja Susanna Rahkosen, Erkki Kanervan, Annika Lapintien ja Kirsi Ojansuun mielestä

Hedelmöityshoitoa on annettava myös yksinäisille naisille ja lesbopareille

Eduskunnan lakivaliokunta ehdottaa, että hedelmöityshoitoa annettaisiin pareille, jotka kärsivät tahattomasta lapsettomuudesta tai joiden sukusoluista syntyvällä lapsella on huomattava vaara saada vakava sairaus. Parilla tarkoitetaan avio- tai avoliitonomaisissa olosuhteissa elävää naista ja miestä. Hedelmöityshoitoa ei siis saisi antaa lainkaan naiselle, joka elää yksin tai rekisteröidyssä parisuhteessa toisen naisen kanssa. Nainen asetetaan siis eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, elääkö hän avio-, avo- tai rekisteröidyssä parisuhteessa taikka yksin. Kansanedustaja Susanna Rahkonen (sd), Erkki Kanerva (sd), Annika Lapintie (vas.) ja Kirsi Ojansuu (vihr.) katsovat, että oikeus saada hedelmöityshoitoa tulisi olla parisuhdeneutraali. Myös kansanedustaja Matti Vähänäkki on allekirjoittanut vastalauseen.

Kansanedustaja Susanna Rahkosen tekemässä vastalauseessa todetaan, että hedelmöityshoitojen antamiskriteereissä on huomioitava nykyinen tilanne ja perhemuotojen moninaisuus Käytännössä hoitoa ovat tähän asti saaneet myös yksinäiset naiset, joille on hoitojen tuloksena syntynyt myös lapsia. Yksinäisten naisten rajaaminen hedelmöityshoitojen ulkopuolelle merkitsee, että hoitojen antaminen yksinäisille naisille päättyy ja siitä tulee rangaistava teko.
- Signaali sisältää varsin voimakkaan lainsäätäjän paheksunnan yksinäisille naisille, jotka ovat tähän mennessä saaneet lapsia hedelmöityshoitojen tuloksena, Rahkonen toteaa.

Suunta on täysin päinvastainen, kuin mihin perhesuhteiden sääntely ja perhemuotojen moninaistuminen on elävässä elämässä johtanut. Suomessa äidin ja lapsen muodostamat perheet ovat yleisiä eikä mitään perhemuotoa voida lainsäädännössä asettaa toisten edelle. Äidin ja lapsen perheitä syntyy myös adoption kautta eikä tätä pidetä lapsen edun vastaisena.

Vastalauseen allekirjoittaneiden kansanedustajien mielestä lapselle on sukusolujen biologista alkuperää ja vanhempien parisuhteen laatua tärkeämpää olla toivottu sekä saada osakseen aikuisen huolenpitoa ja rakkautta.
- Hedelmöityshoidot kieltämällä yksinäiset naiset tuskin lakkaavat saamasta lapsia. Käytännössä se johtaa hedelmöityshoitoihin Suomen rajojen ulkopuolella, mikä on mahdollista vain varakkaimmille naisille. Mahdollista on hankkiutua raskaaksi myös yhden illan suhteiden tai koti-inseminaation tuloksena. Näihin molempiin keinoihin liittyy terveysriskejä.

Lapsen etu on lakivaliokunnan mietinnössä huomioitu toteamalla, että hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos on ilmeistä, ettei pari voi turvata lapselle tasapainoista kehitystä. Yksinäisen naisen hedelmöityshoidossa lapsen etu voidaan turvata samoin edellyttämällä, että nainen voi turvata lapselle tasapainoisen kehityksen.


Lakivaliokunnan jäsen Kirsi Ojansuu jätti vastalauseen hedelmöityshoitolakiin

Alkio on säilytettävä toisen osapuolen kuollessa ja sijaissynnyttäjyys on mahdollistettava hedelmöityshoitokeinona

Hallituksen esityksessä hedelmöityshoitolaista todetaan, että aloitetussa hedelmöityshoidossa hedelmöitetty munasolu eli synnytetty alkio täytyy tuhota, jos luovuttaja tai parin osapuolista toinen kuolee. Tämä voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin esimerkiksi silloin, jos alkio on jo ehditty luoda ja tuleva isä äkillisesti kuolee.
- On kohtuutonta naista kohtaan, joka on juuri menettänyt puolisonsa, että hänet velvoitetaan menettämään myös jo alulle saatettu uusi elämä. Tämä olisi erityisen kipeä omantunnon kysymys niille naisille, joiden vakaumuksen mukaan elämä alkaa hedelmöityksessä, toteaa Kirsi Ojansuu.

Naiselle tulee sallia kohtuullinen aika toipua puolisonsa menetyksestä ja tehdä rauhassa päätöksensä tulevaisuutensa suhteen. Hedelmöityshoidon antamisen esteenä ei saa olla puolison kuolema silloin, jos toinen osapuoli on kuollut äkillisesti hedelmöityshoitojen aikana. Tällaisessa tilanteessa hedelmöityshoidon jatkaminen tulisi sallia ja naiselle tulee antaa mahdollisuus saattaa hoito loppuun vuoden kuluessa puolison kuolemasta.

Ojansuun mielestä myös sijaissynnyttäjyys pitäisi hyväksyä yhtenä hedelmöityshoitomuotona.
- Tämän hoitokeinon avulla myös sellaiset parit voivat saada lapsen, joille se ei olisi muutoin mahdollista lääketieteellisistä syistä. Lisäksi lapsi syntyy lasta näin haluavan pariskunnan omista sukusoluista.

Tällaista hedelmöityshoidon muotoa saisi antaa tarkoin määritellyistä lääketieteellisistä syistä ja vain laissa tarkoitetuille pareille ja toimenpiteessä saisi käyttää ainoastaan parin omia sukusoluja. Sijaissynnyttäjänä saisi toimia vain parin lähisukulainen tai muu läheinen ystävä. Lisäksi sijaissynnyttäjän käyttöön ei saisi liittyä minkäänlaista taloudellista etua. Pari adoptoisi joko yhdessä tai perheensisäisenä adoptiona hoidon tuloksena syntyvän lapsen. Sijaissynnyttäjäjärjestelyihin on 1990-luvulla ryhdytty arviolta kahdessakymmenessä tapauksessa, joista arvioidaan syntyneen noin kymmenen lasta.

Sijaissynnyttäjän käyttö tulisi sallia myös tulevaisuudessa edellä esitetyin ja laissa tarkoin säänneltävin ehdoin.
- Eduskunnan tulisi edellyttää, että hallitus lähivuosina valmistelee esityksen sijaissynnyttäjäjärjestelyn hyväksymiseksi hedelmöityshoitokeinona, Ojansuu edellyttää.

 

Julkaistu 5.02.2003 © Vihreä liitto rp.