Vihreät kokoontuivat Kuntapäiville Tampereelle

Koulutusta ja historiikkia

Viikonloppuna 2.-3. maaliskuuta 2002 pidettiin Vihreän liiton koulutuspoliittiset Kuntapäivät Tampereella. Samalla juhlittiin Vihreän liiton 15-vuotista taivalta.

Vihreän liiton juuret ovat 1980-luvun alun vihreässä liikehdinnässä, jossa oli mukana ympäristöaktivisteja, feministejä, vammaisjärjestöjen edustajia sekä "vaihtoehtokulttuurien" ihmisiä. Alusta saakka suomalaiset vihreät näkivät tärkeäksi tasa-arvokysymykset, pohjoismaisen hyvinvointivaltion sekä ympäristökysymykset. Vihreä liitto perustettiin pitkän keskustelun jälkeen Kalevalan päivänä eli 28.2.1987. Aluksi Vihreä liitto toimi yhdistyksenä, mutta jo seuraavana vuonna, 1988, rekisteröidyttiin puolueeksi.

Satu Hassin puhe Kuntapäivillä
Irina Krohnin puhe Kuntapäivillä
Tapahtui vuonna 2017

Ministeri Satu Hassi Vihreän liiton Kuntapäivien avajaispuheenvuorossa Tampereella 2.3.02:

Koulutus yhteiskunnan luovuuden perusta

Innovatiivisuus ei ole vain tekniikan osaamista, myös sosiaalinen innovatiivisuus on tärkeää. Luovien ratkaisujen etsimisessä kunnissa kilpailuttaminen on tärkeää asia, mutta ei suinkaan yksinkertainen. Kunnallisia palveluita ei voi tilata kuin mitä tahansa tavaraa. Palvelujen tuottaja voi olla muukin kuin kunta, mutta kunnan vastuulla on taata palvelun taso. Mitä suurempi on henkilökohtaisen välittämisen ja yksilöllisen palvelun merkitys, sitä huonompi mittari pelkkä raha on.

Kunnissa on vielä kehitettävää kunnan oman palvelutuotannon, yksityissektorin ja järjestöjen työnjakoa. Esimerkiksi koululaisten iltapäivähoidossa järjestöillä voisi olla merkittävä rooli.

Yhteiskunnan luovuuden kannalta koulutus on avainasemassa. Koulun tulee jakaa aitoa sivistystä, ei vain välineellisiä tietoja ja taitoja. Koulun kehittämisessä päähuomio tulisi kiinnittää opetussisältöihin ja -menetelmiin eikä esimerkiksi tuntijakoon.

On huolestuttavaa, että opettajia valuu nykyisin jonkin verran muihin tehtäviin. Osasyy lienee palkkauksessa. Opettajien palkkauksen tulisikin olla sellainen, että lahjakkaat ihmiset hakeutuvat alalle ja pysyvät siellä. Koulun tulisi olla myös hyvä työnantaja.

Kodilla ja koululla on lapsista jaettu kasvatusvastuu. Kumpikaan ei vastuutaan voi väistää ja yhteinen vastuu edellyttää luonnollisesti myös yhteistyötä.

Sekä koululaisten, opettajien että vanhempien elämää vaikeuttavat työelämään lasten vanhempiin kohdistamat paineet. On nurinkurista, että pienten lasten isät tekevät kaikkein pisimpiä työpäiviä palkkatyössä. Isän kuukauden saaminen vanhempainlomaan on tärkeää, se olisi yhteiskunnan viesti niin perheille kuin työnantajillekin siitä, että lasten hoito ja kasvatus ei kuulu vain äidille, vaan molemmille vanhemmille.

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Irina Krohn Vihreän liiton Kuntapäivillä Tampereella 2.3.2002:

Laadukkaasta peruskoulusta on pidettävä kiinni

Viime hallitusneuvotteluissa yksi vihreiden keskeisistä vaatimuksista oli esikoulu. Tämä saatiin läpi, vaikka Kokoomus esitti mallia, jossa kuusivuotiaat esikoulun sijaan olisivat aloittaneet peruskoulun. Onneksi kokoomuksen ja työantajapuolen esittämä koulutuksen laadun heikentäminen ja koulunaloituiän alentaminen ei toteutunut, vaan sen sijaan esikouluopetus saatiin käyntiin. Suomalainen malli, jossa suuri osa lapsista on jonkinlaisen varhaiskasvatuksen piirissä ennen kouluikää päivähoidon, kerhojen ja esikoulun kautta, ja jossa koulunaloitusikä pääsääntöisesti on seitsemän vuotta, on osoittanut toimivuutensa oppimistulosten kannalta.

Joidenkin väitteiden mukaan jopa 20 % lapsista ei saavuta peruskoulun edellyttämiä valmiuksia. Suomalaisella peruskoululla on vähemmän mairitteleva kääntöpuolensa: meillä on omaksuttu käytäntö antaa oppilaille päästötodistukseen ns. armoviitosia. Tätä ovat erityisesti sosiaalidemokraatit perustelleet sillä, että peruskoulun päästötodistusta vaille jääminen on niin suuri syrjäyttävä tekijä, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on parempi katsoa oppimistuloksia läpi sormien ja antaa oppilaille päästötodistus.

Kotiolot vaikuttavat myös koulunkäyntiin

Koulussa voitaisiin terveysopin tunneilla kertoa parisuhdeväkivallasta lapsille. Jopa 40 % suomalaista naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Koska lapset näkevät usein tätä väkivaltaa ja koska tutkimustiedon mukaan lapsen kannalta on äitiin kohdistettu väkivalta vähintään yhtä vaarallista kuin lapseen itseensä kohdistettu on tärkeää, että myös suomalainen koululaitos saadaan mukaan perheväkivallan vastaiseen työhön.

Maahanmuuttajia ei pidä koulutuksessakaan vähätellä

Historiallisesti elinkeinoelämäämme ovat aina vaikuttaneet myös ulkomaalaiset. Nimet Fazer, Finlayson tai Gutzeit ovat vielä eläviä esimerkkejä siitä. Uudet maahanmuuttajamme ovat usein pakolaisia tai muuten köyhistä olosuhteista. Heidän osaamistaan ja lahjakkuuspotentiaaliaan ei pitäisi silti nykyiseen tapaan vähätellä. Tulevaisuudessa nimet Mubarak, Trinh tai Ivanovitsh voivat olla yhtä tunnettuja suomalaisbrandeja. Tällä hetkellä esimerkiksi Ruotsi hyötyy maahanmuuttajista musiikkiteollisuudesta saatujen vientitulojen muodossa. Kiinankielentaitoiset ja arabiantaitoiset uussuomalaiset ovat merkittävä lisää esim. vientiteollisuudelle.

Seuraava kuvaelma esitettiin Vihreän liiton 15-vuotisjuhlilla. Tapahtumapaikka on eduskuntatalo, pääministerin työhuone ja ajankohta on vuosi 2017. Kuvaelma perustuu tositapahtumiin. Kirjoittanut Pauli Välimäki.

Ja tapahtui vuonna 2017

Pääministeri: (Räplää kommunikaattoriaan) Mikä täällä haisee?

Rosa: (Pyyhältää paikalle) Pääministeri, nyt on piru merrassa!

P: Älä viitti häiritä, etkö näe että mulla on tärkeä neuvottelu kesken, chattailen tässä liittokansleri Joschka Fischerin kanssa.

R: Ode hyvä, pistä se matopeli nyt pois ja kuuntele. (nappaa kännykän)

P: Hei, olin juuri voittamaisillani ikivanhan ennätykseni, sen jonka tein katsoessani jotain uppotylsää näytelmää Vihreän liiton 15-vuotisjuhlissa. Mutta sinäkö tuon hajun tänne toit?

R: Kuuntele nyt. Siitä hajusta onkin kyse. Tuo haju tulee Makasiineista. Ne heittelee sieltä hajupommeja tänne eduskuntaan.

P: Miksi hitossa? Minähän tein jo 4 vuotta sitten niiden valtaajien kanssa diilin, että minun pääministerikaudellani makasiineja ei pureta - ei vaikka meillä meni sen takia välit poikki Saurin Pekan kanssa. Hän kuulemma Helsingin ylipormestarina on sitoutunut siihen, että musiikkitalo rakennetaan Suomen 100-vuotisjuhliin.

R: Ja juuri siksi Sauri on lähettänyt poliisit häätämään valtaajat pois makasiineista. Siellä on ainakin tuhat poliisia.

P: No mitä minä nyt asialle voin tehdä?

R: Arvaa ketkä siellä valtausta johtaa? Poikasi Ilppo ja Saurin tyttö Ilona, VINO:n puheenjohtaja. He ovat kahliutuneet makasiinien savupiippuun ja ampuvat sieltä savupommeja eduskuntataloon - yrittävät osua sun työhuoneesi ikkunaan.

P: (nousee kurkistelemaan ikkunasta) Katoppas vain Ilppoa... Ja minä kun luulin, että hän on kotona lukemassa Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppia. Ei muista raukka vieläkään ulkoa siitä kuin 245 sivua, vaikka aina luin sitä pojille iltasaduksi. Eivätkös nuo muuten ole Koijärven kettingit, ei kai se ole varastanut niitä Kansallismuseosta.

R: Ei, ne löytyivät Ville Komsin sängyn alta. Etkös huomaa, että siellä on Komsi toisessa savupiipussa kiinni.

P: Ja Kalle Könkkölä on pyörätuolillaan kiivennyt myös katolle - ei, tässähän palaa nuoruus mieleen. Pitäisiköhän minunkin...

R: Älä edes uneksi. Tämä sotku on selvitettävä heti, ajattele, miten media herkuttelee, jos Vihreän liiton 30-vuotisjuhlat joudutaan peruuttamaan tämän kahakan takia.

P: Ai niin, ne juhlat on makasiineissa huomessa. No, soita Suojelupoliisin päällikölle. Katariina Poskiparta on ennenkin saanut Saurin järkiintymään - käske sen vetää poliisit heti pois.

R: (soittaa) Ei voi olla totta... Poskiparta on Venäjällä Putinia tapaamassa, hän ei nyt ehdi hoitaa tätä juttua, sillä pahempaa on tiedossa.

P: No mitä se vanha herra valittaa? Minä muuten tapasin Putinin juuri viime viikolla EU:n neuvoston kokouksessa. Putin opetti meille, miten konfliktit ratkaistaan judon avulla. Sovittiin, että jatkossa suurvaltakonfliktit ratkaistaan johtajien judo-ottelulla. Arvaa muuten kumpi voitti, komissaari Hautala vai minä?

R: Asiaan, herra pääministeri. Putin valittaa, että susirajan vihreät ovat salakuljettaneet Venäjältä tuhat sutta Suomen puolelle. Operaatiota johti itse Kainuun autonomisen osavaltion presidentti.

P: Perkeleen Pulliainen! Nyt se tempun teki. Ja minä kun varoitin Lipposta aikoinaan niistä sinisistä ajatuksista. Tähän se nyt johti. Ensin Kainuu sai itsehallinnon, sitten ne julistautui autonomiseksi osavaltioksi. Ja kun Erkki jäi eläkkeelle, hän muutti Ämmänsaareen ja perusti sinne susirajan vihreän biosfäärialueen, jossa sudet, kanat ja ihmiset elävät tasa-arvoista elämää. No, eihän siellä aluksi asunut kuin Erkki ja Pena ja Eero ja muutama muu, mutta sitten kun sain lopultakin viime vaalivoittomme ja demarien rökäletappion ansiosta läpi kansalaispalkkauudistuksen, alkoi tapahtua. Vihreät eläkeläiset muuttivat sankoin joukoin Erkin biosfäärialueelle ja äänestivät lopulta Ekin Kainuun presidentiksi. No, mihin ne sudet on viety?

R: Ne on kuulemma tuolla makasiinien takana VR:n ratapiha-alueella. Erkki lähetti ne junarahtina lahjaksi Suomen hallitukselle. Täällä onkin sähköpostia Kainuusta: "Susirajan vihreä väki tervehtii Suomen tasavallan pääministeriä ja lahjoittaa hänelle tuhat sutta levitettäväksi etelä-Suomen uusille metsiensuojelualueille. Ps. Muista Ode, että susien sietokykyä ja kanojen kantokykyä ei saa ylittää."

P: Onko siellä junavaunuissa kanojakin?

R: Tuskin, enää ainakaan.

P: Hitto vie, tästähän voi tulla kansainvälinen selkkaus ja minä en kyllä pärjäisi judo-ottelussa Putinia vastaan. Soita heti ympäristöministerille. Annetaan Oras Tynkkysen hoitaa tämä sotku, viekööt osan susista vaikka Viroon lahjaksi sukulaiskansalle.

R: (menee soittamaan)

P: Raskasta tämä pääministerin elämä. Ja pitäisi vielä tehdä puhekin huomiseen 30-vuotisjuhlaan. Pitäisi vetää suuria linjoja. Jos puhuisi siitä, miten vihreän liikkeen kolminkertainen hajaannus eheytti Suomen kansan. Kuulostaa sopivan mahtipontiselta. Ensimmäinen vihreä hajaannus 1980-luvulla teki vihreistä puolueen. Toinen, ns. sähköpostihajaannus 2000-luvun alussa teki vihreistä pysyvän hallituspuolueen. Kun voitimme täpärästi yhdellä äänellä äänestyksen viidennestä ydinvoimalasta ja saatoimme jatkaa hallituksessa, katsoin parhaaksi muuttaa puolueen sääntöjä. Kirjoitin uudeksi tarkoituspykäläksi: “Vihreä liitto vaikuttaa Suomen politiikkaan hallituksesta käsin.” Se oli nokkela veto, muut puolueet olivat vihreitä kateudesta, kun eivät olleet moista keksineet.

R (saapuu takaisin): Oras lupasi hoitaa sudet.

P: Hienoa. Olen tässä luonnostelemassa huomista juhlapuhetta. Ajattelin mainita sinutkin siinä. Onhan se sinun ansiotasi, että minä olen voinut johtaa puoluetta ja sen myötä Suomen kaikki nämä vuodet. Oli tosi nokkelaa muuttaa puolueen rotaatiopykälää.

R: Ai se, että "puheenjohtajana voi toimia sama henkilö vain 40 vuotta kerrallaan". Sehän oli tahaton kirjoitusvirhe. Onneksi kukaan ei ole huomannut sitä.

P: Ajattelin puhua puoluehajaannusten eheyttävästä vaikutuksesta. Varsinkin meidän kolmas hajaannuksemme viime vaalikaudella oli nerokas idea.

R: Se oli suorastaan väistämätön hajaannus. Olihan se noloa, kun vuoden 2011 vaalien jälkeen Vihreä liitto oli maan suurin puolue ja demareilla vain 11 kansanedustajaa ja vasureilla 2, Susi Anne ja Esko Seppänen. Meitä alettiin puhutella valtionhoitajapuolueeksi.

P: Eikä oikein ollut kunnollisia hallituskumppaneita, demarien kanssa ei saatu enemmistöä kasaan ja kokoomuslaisten pelaaminen on suoraan sanoen vähän tylsää. Siksi oli tosi hyvä idea perustaa se beigepuolue. Ja sehän sai heti ihan kivan vaalituloksen.

R: Ja nyt voidaan tehdä hallitusyhteistyötä vähän niin kuin kaveripiirissä.

P: Ja kyllä Otto Lehtipuu on ihan ok valtionvarainministerinä, tosin vielä tiukempi kuin Iiro Viinanen aikoinaan. Otti muuten minulta pois työsuhdepolkupyöräedun, nyt joudun vuokraamaan jokatalviselle Kanariansaarten pyöräretkelle uuden pyörän.

R: Pitäis muuten keksiä lisää tavoitteita puolueelle. Ydinvoima on ajettu alas, ympäristöverot on säädetty, perustulo toteutettu, metsiä suojeltu 10 %, kehyrahat nostettu 1 %:iin BKT:stä, parisuhdelakiin lisätty adoptio-oikeus ja minkkitarhat suljettu. Lueskelin juuri puolueohjelmaa, ja huomasin, että toteuttamatta on vain asevelvollisuuden muuttaminen yleiseksi kansalaispalveluksi.

P: Onko se unohtunut? Mutta sehän on sun heiniäs puolustusministerinä, Rosa hyvä. Pistä toimeksi!

R: Hei, nyt tuli tekstiviesti Orakselta. No niin! Kuunteleppa tätä: "Homma hoidettu, vapautin tuhat sutta ja myös kanat. Sudet oli aika nälkäisiä, sillä Pulliainen oli opettanut ne elämään rauhanomaisesti kanojen kanssa. Sudet ajoivat makasiineja piirittäneet poliisit karkuun. Käskin poliisien juosta kohti lähimpiä metsiensuojelualueita. Tavataanko huomenna makasiineilla liiton 30-vuotisjuhlissa?"