Ydinvoimaa ajetaan epäjohdonmukaisin argumentein

Nyt näyttää olevan käynnissä huutokauppa siitä, kuka kehtaa esittää korkeimman tarjouksen Suomen tulevasta sähkönkulutuksesta. Hallitus on esittänyt eduskunnalle kaksi vaihtoehtoa siitä, miten hiilidioksidipäästöt pidetään kurissa Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Lisäksi on laskettu "hälläväliämalli", business as usual eli BAU, jossa päästöjen vähentämisestä ei piitata ton taivaallista. Jokin aika sitten Sähköntuottajien järjestö Finergy on julkaissut ennusteen, jossa sähkön kulutus kasvaa vielä enemmän kuin hallituksen hälläväliämallissa, noin puolen ydinvoimalan verran enemmän.

Myös SAK:n kuluvalla viikolla esittämä "malli Suomen energiaratkaisuksi" perustuu Finergyn paisuteltuun sähkönkulutusennusteeseen. SAK kehuu malliaan monipuoliseksi. Totta kai sähköntuotantopalettiin saa mahtumaan mitä voimalaitoksia tahansa, jos ensin hinaa kulutusennusteen pilviin.

SAK ja Finergy siis uskovat, että sähkön kulutus kasvaa Suomessa enemmän kuin hallitus arvioi yhdessäkään vaihtoehdossa. Sen sijaan maan hallituksen enemmistö, joka äänesti ydinvoiman puolesta, jätti päätökseen lausuman, jossa he lupasivat uudesta ydinvoimalasta huolimatta pitää sähkön kulutuksen aisoissa, samalla tasolla kuin se pysyisi ilman uutta ydinvoimalaa.

SAK ja Finergy siis markkinoivat ydinvoimaa paisuttelemalla sähkönkulutusennusteita, mutta hallituksen enemmistö lupaa päin vastoin pitää sähkönkulutuksen kasvun aisoissa uudesta ydinvoimalasta huolimatta. Nämä asiat eivät mitenkään voi toteutua yhtä aikaa.

Ydinvoiman ajajien argumenteissa on muitakin epäjohdonmukaisuuksia.

Ei voi toteutua myöskään hallituksen enemmistön lupaama uusiutuvan energian edistäminen, jos sähkönkulutus pidetään luvatulla tavalla aisoissa ja samalla rakennetaan uusi 1600 mMW:n ydinvoimala. Silloin markkinoille ei yksinkertaisesti enää jää tilaa laajamittaiselle uusiutuvan energian edistämiselle.